Siirry pääsisältöön

Oppikirjat ja laadukas kouluruoka ovat molemmat tärkeitä

Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa.

Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia.

Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineisiin ja ruuan monipuolisuuteen.

Päättäjillä ei ole ikinä ollut tavoitteena asettaa kouluruokaa ja oppimateriaaleja vastakkain. Molempia tarvitaan, jotta oppilaat saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten. Kouluruokaan panostaminen ei ollut pois muista koulutuksen resursseista, se oli kokonaan uusi lisäys resursseihin. Kouluruokaan panostaminen ei siis tarkoittanut leikkausta jostain muualta.

OAJ:n Porvoon paikallisyhdistys kirjoitti tärkeästä aiheesta (UM 28.3.), eli oppimateriaalien riittävyydestä. On tärkeää, että jokainen porvoolainen oppilas saa tarvitsemansa oppimateriaalit peruskoulussa. Edellisen talousarviokäsittelyn yhteydessä oppimateriaalien määrärahoihin tehtiin vähennys, mutta kyseessä ei päättäjille annetun tiedon mukaan ollut leikkaus. Saadun selvityksen mukaan kyse oli oppilasmääriin liittyvistä muutoksista, oppimateriaalien kierrätyksestä ja digitaalisista oppimateriaaleista.

OAJ:n Porvoon paikallisyhdistyksen kirjoitus nostaa suuren huolen siitä, että tarvittavien oppimateriaalien hankkiminen voisi johtaa henkilöstösäästöihin. Näin ei luonnollisesti voi olla. Kouluissa tarvitaan oppimateriaalit jokaiselle, mutta myös riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Jos nykyiset resurssit eivät tätä mahdollista, pitää meidän päättäjien tarkastella resursseja pikaisella aikataululla.

Anette Karlsson,
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja

Mikko Valtonen
kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Matti Valasti
kaupunginhallituksen jäsen

Sami Ryynänen
kaupunginhallituksen jäsen

Marianne Korpi
kasvun ja oppimisen lautakunnan varapuheenjohtaja

SDP



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...