Siirry pääsisältöön

Hyvinvointia ja terveyttä ikääntyneille

Osallistuin viime viikolla eduskuntavaaliehdokkaiden paneeliin. Paneelissa kysyttiin, mikä on mielestäni tärkein ennaltaehkäisevä toimenpide tai palvelu. Hetkeksi jäin sanattomaksi, sillä sosiaalityöntekijällä on tähän monta hyvää vastausta.Hetken harkinnan jälkeen vastasin kuitenkin ikääntyneen väestön toimintakyvyn, terveyden ja osallisuuden vahvistaminen. Vastasin näin, koska Suomessa on iso joukko ikääntyneitä ihmisiä. Myös Itä-Uudenmaan väestöennusteen mukaan alueemme ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Sillä, miten ikääntyneet voivat on suuri merkitys yksilön elämänlaatuun, mutta myös yhteiskunnalle.

Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita. He käyttävät ahkerasti kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita, mikä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja lisää työllisyyttä. He ovat meille työikäisille perheellisille taivaan lahja, sillä he hoitavat ja ilahduttavat lapsenlapsiaan. Eläkeläiset ovat myös suurin vapaaehtoistyötä tekevä ihmisryhmä, ja joidenkin arvioiden mukaan heidän tekemän työn arvo yhteiskunnalle on miljardeja euroja.

Ikääntyneiden hyvinvointi, toimintakyky ja osallisuus ei näin ole mikään pieni asia, vaan merkittävä kansantaloudellinen kysymys. Miksi keskustelussa sitten kuitenkin aina puhutaan vain ikääntyneistä taakkana ja joukosta ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveysalan palveluita? On totta, että ikääntymisen myötä palveluiden tarve kasvaa, ja meidän tulee sivistyneenä yhteiskuntana varmistaa, että ikääntyneet saavat arvokkaan vanhuuden ja laadukasta hoitoa. Ikääntyneet ovat kuitenkin paljon enemmän. Heidän elämänsä ja hyvinvointinsa on yhteiskunnallisesti merkittävä asia - ja mitä paremmin he voivat, sitä paremmin asiat ovat.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.3.2023 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...