Siirry pääsisältöön

SDP:n ryhmäpuhe 23.2.2022 kaupunginvaltuuston kokous / hyvinvointikertomus

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä – nimittäin asukkaiden hyvinvoinnin ja ennen kaikkea nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin äärellä.

Hyvinvointikertomus maalaa erittäin huolestuttavaa kuvaa: nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt, liikunta-aktiivisuus vähentynyt, kouluruoka jätetään aiempaa useammin syömättä, vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella ja tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt.

Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea. Myös pahoinvoinnin taustalla oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ilmiöihin on puututtava määrätietoisesti.

Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päivittäin alle 25-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei voi jatkua.

Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Turvallisuus, perheen voimavarat ja oikeus osallistua sekä usko omaan tulevaisuuteen – nämä ovat asioita, joiden avulla lasten ja nuorten mielen terveyttä vahvistetaan.

Hyvät porvoolaiset vaikuttajat

Herätyskellojen tulee soida, kun nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee, vaikka nuorten liikalihavuuden osalta onkin menty parempaan suuntaan. Liikkumattomat nuoret ovat tulevaisuuden liikkumattomia aikuisia.

On tärkeää muistaa, että jokainen liikkuja on erilainen. Paljon ja vähän liikkuville tulee toteuttaa erilaisia toimia. Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja.

Samalla, tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä.

Kaupunkisuunnittelun pitää kannustaa ihmisiä luonnolliseen arkiliikuntaan suunnitelmallisen treenaamisen ja toimimisen ohella. Tarvitaan turvallista, esteetöntä ja monipuolista ympäristöä sekä luonnon monimuotoisuuden ja läheisyyden vaalimista.

Tällä hetkellä aikuisten, yli 20-vuotiaiden liikalihavuus on huolta herättävällä tasolla. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua, lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä sekä terveellisten ruokaympäristöjen luomista.

Välipalan tuominen kouluun ja kouluruokailun houkuttelevuuden lisääminen ovat tärkeitä hyvinvointisuunnitelman tavoitteita.

Hyvät läsnäolijat, nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita

Liian usein aikuiset ja ammattilaiset luulevat tietävänsä parhaiten, minkälaista toimintaa ja minkälaisia palveluja nuoret tarvitsevat ja haluavat. Minä en tiedä ja uskallan väittää, ettei tiedä moni muukaan minun ikäiseni tai vanhempi.

Nuoret tulee ottaa entistä tiiviimmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Nuoria tulisi hyödyntää myös laajemmin palvelujen kehittämisessä. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä tekeminen on paras ja helpoin tapa saada aikaan nuorten kannalta merkityksellisiä asioita.

Valtuutettu Vilhelmiina Eskola on jättänyt aloitteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi: hän esittää, että nuorisovaltuuston edustaja saa läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksen kokouksiin. Nuorisovaltuusto tuki Eskolan esitystä lämmöllä tämän päivän Itäväylässä.

Nuorisovaltuusto on tärkeä foorumi, jonka kautta saamme tietoa nuorten kokemuksista, toiveista ja tarpeista. Lisäksi tarvitsemme monipuolisia keinoja ja aitoa osallistamista, jotta nuorten elämää voidaan parantaa Porvoossa.

Hyvät valtuutetut, puhuin pitkään nuorista – mutta koen sen olevan tässä ajassa erittäin tärkeää, varsinkin hyvinvointikertomuksen huolestuttavien tietojen valossa.

Haluan kuitenkin vielä nostaa yhden asian esille: lähiökehitystyön, joka on jäänyt pois hyvinvointisuunnitelmasta. Kaupunginhallituksessa kysyimme asiaa ja vastaus oli tyydyttävä: lähiökehitystä ei ole unohdettu vaan siitä tulee oma ohjelma. Nyt hyvinvointisuunnitelmassa on lueteltu monia toimia, jotka edistävät porvoolaisten hyvinvointia – niin keskustassa, kylissä kuin lähiöissä.

Demariryhmä iloitsee erityisesti siitä, että osallistava budjetointi etenee. Aiemmin osallistavaa budjetointia on kokeiltu lähiökehitystyön yhteydessä.

Nyt luodaan – toivottavasti – Porvoon osallistamisen malli, jonka avulla voimme vahvistaa kaikkien kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Onhan Porvoo meidän yhteinen.

Hyvät valtuutetut ja muut

Lopuksi ryhmämme haluaa muistuttaa, että uudet hyvinvointialueet tuovat mukanaan muutoksen, mutta kunnan vastuu edistää asukkaidensa hyvinvointia ei ole poistumassa. On hyvä asia, että ennaltaehkäisevät toiminnot ja prosessit huomioidaan uudessa kuntaorganisaatiossa ja että ennaltaehkäisevän hyvinvointityön palveluketjut ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa suunnitellaan toimivaksi.

Kiitos!



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...