Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä – nimittäin asukkaiden hyvinvoinnin ja ennen kaikkea nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin äärellä.
Hyvinvointikertomus maalaa erittäin huolestuttavaa kuvaa: nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt, liikunta-aktiivisuus vähentynyt, kouluruoka jätetään aiempaa useammin syömättä, vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella ja tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt.
Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea. Myös pahoinvoinnin taustalla oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ilmiöihin on puututtava määrätietoisesti.
Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päivittäin alle 25-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei voi jatkua.
Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Turvallisuus, perheen voimavarat ja oikeus osallistua sekä usko omaan tulevaisuuteen – nämä ovat asioita, joiden avulla lasten ja nuorten mielen terveyttä vahvistetaan.
Hyvät porvoolaiset vaikuttajat
Herätyskellojen tulee soida, kun nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee, vaikka nuorten liikalihavuuden osalta onkin menty parempaan suuntaan. Liikkumattomat nuoret ovat tulevaisuuden liikkumattomia aikuisia.
On tärkeää muistaa, että jokainen liikkuja on erilainen. Paljon ja vähän liikkuville tulee toteuttaa erilaisia toimia. Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja.
Samalla, tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä.
Kaupunkisuunnittelun pitää kannustaa ihmisiä luonnolliseen arkiliikuntaan suunnitelmallisen treenaamisen ja toimimisen ohella. Tarvitaan turvallista, esteetöntä ja monipuolista ympäristöä sekä luonnon monimuotoisuuden ja läheisyyden vaalimista.
Tällä hetkellä aikuisten, yli 20-vuotiaiden liikalihavuus on huolta herättävällä tasolla. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua, lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä sekä terveellisten ruokaympäristöjen luomista.
Välipalan tuominen kouluun ja kouluruokailun houkuttelevuuden lisääminen ovat tärkeitä hyvinvointisuunnitelman tavoitteita.
Hyvät läsnäolijat, nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita
Liian usein aikuiset ja ammattilaiset luulevat tietävänsä parhaiten, minkälaista toimintaa ja minkälaisia palveluja nuoret tarvitsevat ja haluavat. Minä en tiedä ja uskallan väittää, ettei tiedä moni muukaan minun ikäiseni tai vanhempi.
Nuoret tulee ottaa entistä tiiviimmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Nuoria tulisi hyödyntää myös laajemmin palvelujen kehittämisessä. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä tekeminen on paras ja helpoin tapa saada aikaan nuorten kannalta merkityksellisiä asioita.
Valtuutettu Vilhelmiina Eskola on jättänyt aloitteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi: hän esittää, että nuorisovaltuuston edustaja saa läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksen kokouksiin. Nuorisovaltuusto tuki Eskolan esitystä lämmöllä tämän päivän Itäväylässä.
Nuorisovaltuusto on tärkeä foorumi, jonka kautta saamme tietoa nuorten kokemuksista, toiveista ja tarpeista. Lisäksi tarvitsemme monipuolisia keinoja ja aitoa osallistamista, jotta nuorten elämää voidaan parantaa Porvoossa.
Hyvät valtuutetut, puhuin pitkään nuorista – mutta koen sen olevan tässä ajassa erittäin tärkeää, varsinkin hyvinvointikertomuksen huolestuttavien tietojen valossa.
Haluan kuitenkin vielä nostaa yhden asian esille: lähiökehitystyön, joka on jäänyt pois hyvinvointisuunnitelmasta. Kaupunginhallituksessa kysyimme asiaa ja vastaus oli tyydyttävä: lähiökehitystä ei ole unohdettu vaan siitä tulee oma ohjelma. Nyt hyvinvointisuunnitelmassa on lueteltu monia toimia, jotka edistävät porvoolaisten hyvinvointia – niin keskustassa, kylissä kuin lähiöissä.
Demariryhmä iloitsee erityisesti siitä, että osallistava budjetointi etenee. Aiemmin osallistavaa budjetointia on kokeiltu lähiökehitystyön yhteydessä.
Nyt luodaan – toivottavasti – Porvoon osallistamisen malli, jonka avulla voimme vahvistaa kaikkien kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Onhan Porvoo meidän yhteinen.
Hyvät valtuutetut ja muut
Lopuksi ryhmämme haluaa muistuttaa, että uudet hyvinvointialueet tuovat mukanaan muutoksen, mutta kunnan vastuu edistää asukkaidensa hyvinvointia ei ole poistumassa. On hyvä asia, että ennaltaehkäisevät toiminnot ja prosessit huomioidaan uudessa kuntaorganisaatiossa ja että ennaltaehkäisevän hyvinvointityön palveluketjut ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa suunnitellaan toimivaksi.
Kiitos!
Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä – nimittäin asukkaiden hyvinvoinnin ja ennen kaikkea nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin äärellä.
Hyvinvointikertomus maalaa erittäin huolestuttavaa kuvaa: nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt, liikunta-aktiivisuus vähentynyt, kouluruoka jätetään aiempaa useammin syömättä, vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella ja tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt.
Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea. Myös pahoinvoinnin taustalla oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ilmiöihin on puututtava määrätietoisesti.
Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päivittäin alle 25-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei voi jatkua.
Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Turvallisuus, perheen voimavarat ja oikeus osallistua sekä usko omaan tulevaisuuteen – nämä ovat asioita, joiden avulla lasten ja nuorten mielen terveyttä vahvistetaan.
Hyvät porvoolaiset vaikuttajat
Herätyskellojen tulee soida, kun nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee, vaikka nuorten liikalihavuuden osalta onkin menty parempaan suuntaan. Liikkumattomat nuoret ovat tulevaisuuden liikkumattomia aikuisia.
On tärkeää muistaa, että jokainen liikkuja on erilainen. Paljon ja vähän liikkuville tulee toteuttaa erilaisia toimia. Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja.
Samalla, tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä.
Kaupunkisuunnittelun pitää kannustaa ihmisiä luonnolliseen arkiliikuntaan suunnitelmallisen treenaamisen ja toimimisen ohella. Tarvitaan turvallista, esteetöntä ja monipuolista ympäristöä sekä luonnon monimuotoisuuden ja läheisyyden vaalimista.
Tällä hetkellä aikuisten, yli 20-vuotiaiden liikalihavuus on huolta herättävällä tasolla. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua, lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä sekä terveellisten ruokaympäristöjen luomista.
Välipalan tuominen kouluun ja kouluruokailun houkuttelevuuden lisääminen ovat tärkeitä hyvinvointisuunnitelman tavoitteita.
Hyvät läsnäolijat, nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita
Liian usein aikuiset ja ammattilaiset luulevat tietävänsä parhaiten, minkälaista toimintaa ja minkälaisia palveluja nuoret tarvitsevat ja haluavat. Minä en tiedä ja uskallan väittää, ettei tiedä moni muukaan minun ikäiseni tai vanhempi.
Nuoret tulee ottaa entistä tiiviimmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Nuoria tulisi hyödyntää myös laajemmin palvelujen kehittämisessä. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä tekeminen on paras ja helpoin tapa saada aikaan nuorten kannalta merkityksellisiä asioita.
Valtuutettu Vilhelmiina Eskola on jättänyt aloitteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi: hän esittää, että nuorisovaltuuston edustaja saa läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksen kokouksiin. Nuorisovaltuusto tuki Eskolan esitystä lämmöllä tämän päivän Itäväylässä.
Nuorisovaltuusto on tärkeä foorumi, jonka kautta saamme tietoa nuorten kokemuksista, toiveista ja tarpeista. Lisäksi tarvitsemme monipuolisia keinoja ja aitoa osallistamista, jotta nuorten elämää voidaan parantaa Porvoossa.
Hyvät valtuutetut, puhuin pitkään nuorista – mutta koen sen olevan tässä ajassa erittäin tärkeää, varsinkin hyvinvointikertomuksen huolestuttavien tietojen valossa.
Haluan kuitenkin vielä nostaa yhden asian esille: lähiökehitystyön, joka on jäänyt pois hyvinvointisuunnitelmasta. Kaupunginhallituksessa kysyimme asiaa ja vastaus oli tyydyttävä: lähiökehitystä ei ole unohdettu vaan siitä tulee oma ohjelma. Nyt hyvinvointisuunnitelmassa on lueteltu monia toimia, jotka edistävät porvoolaisten hyvinvointia – niin keskustassa, kylissä kuin lähiöissä.
Demariryhmä iloitsee erityisesti siitä, että osallistava budjetointi etenee. Aiemmin osallistavaa budjetointia on kokeiltu lähiökehitystyön yhteydessä.
Nyt luodaan – toivottavasti – Porvoon osallistamisen malli, jonka avulla voimme vahvistaa kaikkien kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Onhan Porvoo meidän yhteinen.
Hyvät valtuutetut ja muut
Lopuksi ryhmämme haluaa muistuttaa, että uudet hyvinvointialueet tuovat mukanaan muutoksen, mutta kunnan vastuu edistää asukkaidensa hyvinvointia ei ole poistumassa. On hyvä asia, että ennaltaehkäisevät toiminnot ja prosessit huomioidaan uudessa kuntaorganisaatiossa ja että ennaltaehkäisevän hyvinvointityön palveluketjut ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa suunnitellaan toimivaksi.
Kiitos!