Siirry pääsisältöön

Anna lapselle raitis joulu

Joulu on monelle suomalaiselle iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Joulun tulo näkyy kaduilla, kaupoissa ja postilaatikkoon tipahatvista lelukauppojen mainoskuvastoista. Muistan kuinka hauskaa oli lapsena katsella kuvastoa ja merkitä joulupukille tiedoksi, mitkä lelut olisi kiva saada. Lapsuudessani meillä ei ollut paljon rahaa, joten suurin osa lahjatoiveista jäi toteutumatta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä asia, koska opin arvostamaan niitä leluja, jotka minulla oli. Tiedän myös nyt, että äitini teki kaikkensa, jotta hänellä olisi mahdollisuus ostaa minulle kiva joululahja. Usein se tarkoitti sitä, että hän ei koko vuonna ostanut itselleen mitään.

Erityisesti näin joulun alla monet perheet pohtivat, miten rahat saadaan riittämään. Kuuntelin surullisena erään äidin kertovan, ettei heillä ole varaa edes jouluruokiin. Hän oli yksi niistä tuhansista köyhistä ihmisistä, joiden elämää Sipilän hallitus on vaikeuttanut kylmällä leikkauspolitiikalla. Köyhyys koskettaa Suomessa lähes miljoonaa ihmistä ja jopa yli 100 000 lasta. Kyseessä on laaja ilmiö, johon on monia syitä ja jolla on kauaskantoisia seurauksia. Vuonna 1987 syntyneistä tehdyssä laajassa tutkimuksessa ilmenee, että huono-osaisuus periytyy ja lapsiin kohdistuneet säästöt näkyvät moninkertaisina kustannuksina tulevaisuudessa.

Köyhyyden taustalta löytyy usein pitkittynyttä työttömyyttä, sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta, matalaa koulutustasoa, monilapsisia perheitä, yksinhuoltajuutta tai yksin asumista, pitkäaikaissairauksia, työkyvyttömyyttä tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Suurin ongelma ja juhlapyhien pilaaja on alkoholi. Vanhempien alkoholin runsas ja pitkittynyt käyttö pelottaa lapsia. Jouluna monet turvakodit ovat olleet tavallistakin kiireisempiä. Jokin vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs teini-ikäinen lapsi kertoi vanhempien juomisen olevan ongelmallista.

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat sanovat, että viina on suomalaisissa perheissä edelleen tabu, jota peitellään ulkopuolisilta usein koko perheen voimin. Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Liian moni lapsi joutuu iloisen joulun sijaan kohtaamaan humalassa olevat vanhemmat. Se on väärin!

Tunnetaan lämpöä lähimmäistä kohtaan ja annetaan lapsille raitis joulu!

Anette Karlsson


Kolumni on julkaistu 21.12.2017 Demokraatissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...