Uudenmaan Demarinaiset ovat huolissaan Sipilän hallituksen aikeista leikata ensi vuonna jopa 40 prosenttia rauhanjärjestöjen rahoituksesta. Rauhanjärjestöjen rahoitusta leikattiin jo vuosina 2015 ja 2016. Lisäksi nykyhallitus on vähentänyt kehitysyhteistyön määrärahoja merkittävästi.
- Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, mutta pitkäjänteinen työ vaatii henkilöstöresursseja ja kestävää rahoituspohjaa. On järkyttävää, että Suomen hallitus haluaa ajaa arvokkaan rauhantyön maanrakoon, puheenjohtaja Anette Karlsson kommentoi.
Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina. Eurooppa ja Suomi ovat saaneet tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä. Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien.
- Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut viimeisten viidentoista vuoden aikana ja asekauppa kasvoi viime vuonna huimasti. Eniten sotatuotteita, noin 63 prosenttia, vietiin Lähi-itään. Miten kriisialueilla on mahdollista saavuttaa rauha kun alueille viedään aseita jatkuvalla syötöllä, Karlsson kysyy.
Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa kansainvälisen politiikan tilanteessa Suomen tulee olla vahva rauhan rakentaja. Tarvitsemme presidentin, joka on vahva ihmisoikeuksien puolustaja ja feministisen ulkopolitiikan kannattaja - eli Tuula Haataisen.
- Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, mutta pitkäjänteinen työ vaatii henkilöstöresursseja ja kestävää rahoituspohjaa. On järkyttävää, että Suomen hallitus haluaa ajaa arvokkaan rauhantyön maanrakoon, puheenjohtaja Anette Karlsson kommentoi.
Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina. Eurooppa ja Suomi ovat saaneet tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä. Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien.
- Suomen asevienti on yli kaksinkertaistunut viimeisten viidentoista vuoden aikana ja asekauppa kasvoi viime vuonna huimasti. Eniten sotatuotteita, noin 63 prosenttia, vietiin Lähi-itään. Miten kriisialueilla on mahdollista saavuttaa rauha kun alueille viedään aseita jatkuvalla syötöllä, Karlsson kysyy.
Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa kansainvälisen politiikan tilanteessa Suomen tulee olla vahva rauhan rakentaja. Tarvitsemme presidentin, joka on vahva ihmisoikeuksien puolustaja ja feministisen ulkopolitiikan kannattaja - eli Tuula Haataisen.