Siirry pääsisältöön

Lapsiin kannattaa sijoittaa

Eriarvoisuus kasvaa, koulutus ja köyhyys periytyy ja hyvinvointi heikkenee. Näitä väittämiä ei uskoisi todeksi hyvinvointi Suomessa. Valitettavasti ne ovat totta, jopa pääministeri Sipilä on näin todennut Ylen A-Studiossa jokin aika sitten. Hallituksen politiikan suunta ei ole kuitenkaan muuttunut - massiiviset koulutusleikkaukset ja lapsiin kohdennetut heikennykset pysyvät yhä voimassa, vaikka maan talous on lähtenyt nousuun.

Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ja varhaiskasvatusryhmien suurentaminen ja käsiparien vähentäminen lisää eriarvoisuutta ja koulutuksen sekä köyhyyden periytymistä. Lasten hyvinvoinnista leikkaaminen tuo ehkä pikavoittoja, mutta seuraukset maksavat moninkertaisesti tulevaisuudessa. Haluaako Sipilän, Orpon ja Soinin hallitus todella synnyttää Suomeen uuden lamasukupolven? Siihen suuntaan ollaan oltu menossa jo muutaman vuoden ajan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen torjui (Yle 14.6.2008) Sosialidemokraattien viikkoa aiemmin esittämät ajatukset kaikille maksuttomasta päivähoidosta. On ilahduttavaa huomata, että nyt Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (Yle 9.12.2017) on nähnyt sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteen tärkeänä ja haluaa ulottaa maksuttoman varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. On ehdottomasti hyvä asia, että yksi hallituspuolue ilmoittaa ymmärtävänsä maksuttoman varhaiskasvatuksen hyödyt. Se ei kuitenkaan poista massiivisten koulutsleikkausten ja lasten arjen heikennysten negatiivisia seurauksia. Askel oikeaan suuntaan tämä kuitenkin on.

Sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan parhaiten ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn.Toivottavasti Itä-Uudenmaan kunnat hakevat ja pääsevät mukaan maksuttoman varhaiskavsatuksen kokeiluun jo ensi vuonna.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 15.12.2017 Loviisan Sanomissa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...