Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, ei edes 2000-luvun hyvinvointi-Suomessa. Meillä on sadan vuoden itsenäisyytemme aikana ollut vain yksi naispresidentti, kolme naista eduskunnan puhemiehenä ja pääministerinä nainen on toiminut kahdesti. Valtioneuvostossa on ollut ministereitä yli 500, joista alle 80 on ollut naisia. Suomella on hyvä maine maailmalla: olemme tasa-arvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. Tasa-arvokehitys on kuitenkin pysähtynyt ja edelläkävijämaan maine ollaan vaarassa menettää. Suomi oli kolmas maa maailmassa ja ensimmäinen Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden jo reilu sata vuotta sitten. Poliittisesta tilanteesta johtuen naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa toteutettiin vasta vuonna 1917.
Naisia on ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa nyt jo sadan vuoden ajan. Siitä huolimatta ehdokkaista ja valituista valtuutetuista alle puolet on naisia. Porvoon valtuustoon valittiin kevään kuntavaaleissa 19 naista ja 32 miestä. Naisten määrä väheni yhdellä edellisiin kuntavaaleihin nähden; tosin tällä kertaa naiset olivat kaupungin ääniharavia, sillä kahdeksan kymmenestä eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta oli naisia.
Paikalliset, eri puolueissa toimivat naiset perustivat kevään kuntavaalien jälkeen epävirallisen, puoluerajat ylittävän naisverkoston, jonka tarkoituksena on tukea ja kannustaa. Verkosto on muun muassa järjestänyt Pride-tapahtuman elokuussa ja glögitilaisuuden joulukuussa. Yhteiskunta ei kehity ja tasa-arvo ei lisäänny, jos sen eteen ei tehdä töitä. Siksi joka päivä on tehtävä asioita, jotka varmistavat tasa-arvoisen edustuksen ja naisten aseman vahvistumisen myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä voi omassa arjessaan nostaa toisen naisen esille – esimerkiksi tekemällä näkyväksi toisen tekemää työtä, kiittämällä ja tukemalla toinen toisiamme. Tästä Porvoon naispäättäjien yhteistyöverkostossa on kyse.
Porvoon naispäättäjät toivottavat kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!