Kävin hiljattain tapaamassa yli 90-vuotiasta isoäitiäni. Ihailen, miten hän pärjää kotonaan, vaikka askel on hidastunut ja arki vaatii yhä enemmän järjestelyjä. Katsoimme yhdessä videoita lasten touhuista puhelimeltani – ja hän totesi hymyillen, että hänen oma puhelimensa on vaikea käyttää. Hän ei ole yksin. Teknologia on monelle ikääntyneelle vierasta, ja usein myös meille nuoremmille.
Ikäinstituutin tuoreessa tutkimuksessa yli 74-vuotiaista 92 prosenttia on huolissaan ikäihmisille suunnattujen palvelujen riittävyydestä ja 82 prosenttia palvelujen digitalisoitumisesta. Huoli on oikeutettu. Kun palvelut siirtyvät verkkoon ja lähipalvelut harvenevat, osa ikääntyneistä jää helposti yksin, ilman tukea ja turvaa.
Olen pitkään ollut terveys- ja hyvinvointiteknologian puolestapuhuja. Oikein käytettynä teknologia voi tukea hoitoa ja parantaa elämänlaatua. Turvaranneke voi pelastaa hengen, etäseuranta voi lisätä turvallisuutta ja helpottaa hoitajien työtä. Mutta mikään laite ei korvaa ihmistä. Ihminen tuo läsnäolon, ymmärryksen ja turvan.
Siksi olen huolissani Orpon hallituksen suunnitelmasta laskea vanhushoivan henkilöstömitoitusta ja korvata osa hoivasta teknologialla. Hallitus leikkaa ensi vuonna hyvinvointialueilta 50 miljoonaa euroa sillä oletuksella, että teknologia vähentää hoitajien tarvetta. Tämä ei ole uudistamista vaan inhimillisen hoivan heikentämistä.
Meidän on kehitettävä palveluja, joissa ihminen ja teknologia toimivat rinnakkain, ei toisiaan vastaan. Jokaisella on oikeus hyvään hoivaan ja tulla kohdatuksi ihminen ihmiselle, myös silloin kun puhelimen käyttö tuntuu vaikealta.
Anette Karlsson
Ikäinstituutin tuoreessa tutkimuksessa yli 74-vuotiaista 92 prosenttia on huolissaan ikäihmisille suunnattujen palvelujen riittävyydestä ja 82 prosenttia palvelujen digitalisoitumisesta. Huoli on oikeutettu. Kun palvelut siirtyvät verkkoon ja lähipalvelut harvenevat, osa ikääntyneistä jää helposti yksin, ilman tukea ja turvaa.
Olen pitkään ollut terveys- ja hyvinvointiteknologian puolestapuhuja. Oikein käytettynä teknologia voi tukea hoitoa ja parantaa elämänlaatua. Turvaranneke voi pelastaa hengen, etäseuranta voi lisätä turvallisuutta ja helpottaa hoitajien työtä. Mutta mikään laite ei korvaa ihmistä. Ihminen tuo läsnäolon, ymmärryksen ja turvan.
Siksi olen huolissani Orpon hallituksen suunnitelmasta laskea vanhushoivan henkilöstömitoitusta ja korvata osa hoivasta teknologialla. Hallitus leikkaa ensi vuonna hyvinvointialueilta 50 miljoonaa euroa sillä oletuksella, että teknologia vähentää hoitajien tarvetta. Tämä ei ole uudistamista vaan inhimillisen hoivan heikentämistä.
Meidän on kehitettävä palveluja, joissa ihminen ja teknologia toimivat rinnakkain, ei toisiaan vastaan. Jokaisella on oikeus hyvään hoivaan ja tulla kohdatuksi ihminen ihmiselle, myös silloin kun puhelimen käyttö tuntuu vaikealta.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 7.11.2025 Uusimaassa ja Loviisan Sanomissa.
