Suomi on maailman onnellisin maa, näin kertoo tuore YK:n teettämä raportti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ikinä, mutta vastaavasti noin kymmenen prosenttia voi todella huonosti. Huono-osaisuus periytyy. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta yksikään lapsi ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurimpia riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat ja vakavat vuorovaikutusongelmat lapsen ja vanhemman välillä, samoin koulukiusaaminen ja yksinäisyys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlääkkeiden käyttö oli yleistynyt. Yli viidesosa lapsista ja nuorista sai psykiatrisen diagnoosin.
Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti millainen tulevaisuus lapsella on edessä. Noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on hoitoa edellyttävä mielenterveys- tai päihdeongelma. Masennuksen, yleisimmän mielenterveyshäiriön merkittävin riskitekijä ovat lapsuuden haitalliset kokemukset. Ilman ehkäiseviä toimia masentuneiden vanhempien lapsista arviolta 60 prosenttia sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön, ennen kuin täyttävät 25 vuotta.
Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Joka päivä seitsemän alle 25-vuotiasta saa eläkepäätöksen. Näin ei saisi olla suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Meidän on panostettava enemmän vanhemmuuden tukemiseen. Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tukemisella voidaan katkaista sukupolvien yli ulottuvia ongelmia ja tarjota jokaiselle lapselle paremmat eväät rakentaa omaa tulevaisuutta. Varmistetaan, että jokainen lapsi saa turvallisen lapsuuden ja tuetaan niitä nuoria, jotka voivat huonosti parantamalla mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Ei pumpata lapsiamme täyteen lääkkeitä, vaan tuetaan, kannustetaan ja hoidetaan ongelmia syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Anette Karlsson
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlääkkeiden käyttö oli yleistynyt. Yli viidesosa lapsista ja nuorista sai psykiatrisen diagnoosin.
Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti millainen tulevaisuus lapsella on edessä. Noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on hoitoa edellyttävä mielenterveys- tai päihdeongelma. Masennuksen, yleisimmän mielenterveyshäiriön merkittävin riskitekijä ovat lapsuuden haitalliset kokemukset. Ilman ehkäiseviä toimia masentuneiden vanhempien lapsista arviolta 60 prosenttia sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön, ennen kuin täyttävät 25 vuotta.
Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Joka päivä seitsemän alle 25-vuotiasta saa eläkepäätöksen. Näin ei saisi olla suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Meidän on panostettava enemmän vanhemmuuden tukemiseen. Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tukemisella voidaan katkaista sukupolvien yli ulottuvia ongelmia ja tarjota jokaiselle lapselle paremmat eväät rakentaa omaa tulevaisuutta. Varmistetaan, että jokainen lapsi saa turvallisen lapsuuden ja tuetaan niitä nuoria, jotka voivat huonosti parantamalla mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Ei pumpata lapsiamme täyteen lääkkeitä, vaan tuetaan, kannustetaan ja hoidetaan ongelmia syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 26.9.2019 Demokraatissa.
