Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ett tvåspråkigt bildningscenter behövs i Östra Borgå

Den arbetsgrupp som har berett skolnätsutredningen presenterade i början av juni preliminära alternativ och förslag till utveckling och komprimering av skolnätet i Borgå. Arbetsgruppen föreslår att svenskspråkiga Sannäs skola, finskspråkiga Ilolan koulu och finskspråkiga Epoon koulu stängs. Detta skulle betyda att det inte finns några skolor kvar i de östra delarna av staden, vilket betyder att 96 barn från Sannäs, 64 barn från Illby och 47 barn från Ebbo skulle skjutsas till Borgå centrum. För många små barn skulle detta bli en mycket lång skolväg – resan av och an kan bli t.o.m. 40 kilometer. En lång och tung skolresa kan orsaka barnen extra stress. Min skolresa var bara åtta kilometer åt vardera hållet, men resan kunde ibland ta t.o.m. en timme. Jag var alltid den första som på morgonen steg på skoltaxin och den sista som steg av på eftermiddagen. Jag vill inte ens fundera hur det skulle ha känts om min skolresa skulle ha varit dubbelt längre. Många unga par flyttar till Borg...

Työ ei ole elämän tarkoitus

Automatisaatio ja robotisaatio heijastuu lähivuosina lähes kaikkeen arkeen. Automaattikassat ja hoivarobotit yleistyvät tiuhaan tahtiin. Puhelimessakin soittaminen on miltei sivutoiminto kaikkien muiden toimintojen rinnalla. Tulevaisuudessa koneet hoitavat työn suorittavan osan, jolloin jäljelle jäävästä luovasta ihmistyöstä voidaan maksaa parempaa palkkaa. Ilmiö ei ole uusi, sillä samanlaista kehitystä on nähty työelämässä kautta aikojen. Yhä useampi suomalainen ei ole vakituisessa työsuhteessa. Sitran tutkimuksen mukaan jopa 35 prosenttia työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa, kuten osa-aikaisena, määräaikaisena, yksinyrittäjänä, nollasopparilaisena, keikka- ja vuokratyöntekijänä. Myös minä ja mieheni työskentelemme epätyypillisessä työsuhteessa – omasta valinnasta. Lisäksi yhä useamman nuoren työhistoria koostuu eri ammattialojen työkokemuksesta. Pirstaleinen ja monialainen työkokemus on muuttanut ihmisten samaistumista yhteen tiettyyn ammattiryhmään. Jatkossa identiteet...

Kaksikielinen sivistyskeskus tarvitaan itä-Porvooseen

Porvoon kouluverkkoselvitysryhmän väliraportti julkaistiin kesäkuun alussa, jonka jälkeen keskustelu itäisen alueen kouluista on ollut vilkasta. Selvityksessä esitetään, että ruotsinkielinen Sannäs skola, suomenkieliset Ilolan koulu ja Epoon koulu lakkautettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei itäisellä alueella olisi yhtään koulua tulevaisuudessa, eli 96 lasta Sannaisista, 64 lasta Ilolasta ja 47 lasta Epoosta kuljetettaisiin jatkossa Porvoon keskustaan. Monelle pienelle lapselle kyseinen matka on todella pitkä – osalle lapsista edestakainen matka olisi jopa 40 kilometriä, mutta ajassa matka on vieläkin pidempi. Pitkä ja raskas koulumatka saattaa aiheuttaa lapsille ylimääräistä stressiä, mikä voi johtaa heikentyneisiin oppimistuloksiin ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Minun koulumatkani oli kahdeksan kilometriä yhteen suuntaan, mutta matka kesti joskus jopa tunnin. Syynä oli se, että aamuisin olin aina ensimmäinen kyytiin tulija ja iltapäivällä viimeinen, joka pääsi kotiin. En ed...

Milloin kaverikapitalismi päättyy?

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja  Anette Karlsson  on tyytyväinen, että opposition ja järjestöjen pitkäjänteinen työ tuotti tulosta, kun hallitus luopui päivähoitomaksujen korotuksista. Valitettavasti hallituksen muu politiikka varhaiskasvatuksen osalta, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden romuttaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen, on ollut lyhytaikaista ja haitallista. – Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, kaventaa tuloeroja sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia. Tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden vähentäminen ei ole tämän hallituksen agendalla, sillä vuoden 2017 budjetti sisältää indeksisidonnaisten etuuksien jäädytyksen lisäksi leikkauksia useisiin sosiaalietuuksiin ja lapsilisiin. Hallituksella ei näytä olevan lainkaan ymmärrystä siitä miten valtava merkitys jokaisella eurolla on pienituloisten arjessa. – Hallituksen käyttämä välttämättömyyden retoriikka on ...

När tar kompiskapitalismen slut?

Finlands svenska socialdemokraters vice ordförande  Anette Karlsson  är nöjd med att oppositionens och olika organisationers långsiktiga arbete ger resultat, då regeringen backade i sina planer att höja dagvårdsavgifterna. Tyvärr har regeringens politik gällande småbarnsfostran överlag, bl.a. beslutet att slopa den subjektiva dagvårdsrätten och bilda större dagvårdsgrupper, varit kortsiktig och skadlig. – Kvalitativ småbarnsfostran som alla har tillgång till är ett av de bästa sätten att förhindra att utbildning och fattigdom går i arv, att minska inkomstklyftorna och att öka invånarnas välfärd. Att minska inkomstklyftorna och motarbeta fattigdom är inte på denna regerings agenda, eftersom 2017 års budget förutom frysning av indexbundna förmåner dessutom innehåller nedskärningar i flera socialbidrag och barnbidraget. Regeringen tycks inte ha ett hum om hur stor betydelse varje euro har i låginkomsttagarnas vardag. – Regeringens nödvändighetsretorik är obegriplig. Samt...

För gammal för jobb, för ung för pension

Arbetsminister Lindström föreslog några dagar sedan att över 60-åriga långtidsarbetslösa skulle få gå i pension. Förslaget är välkommet. SDP:s riksdagsledamöter föreslog samma sak redan i juli. Det finns cirka 4 760 över 60-åringar som har varit arbetslösa i över fem år. Ju äldre man är, desto svårare blir det att få jobb. I Stakes forskning som publicerades för några år sedan, framkommer att redan över 40-åriga arbetslösa känner att deras ålder försämrar deras möjligheter att få jobb. Samtidigt talar samhällets elit om att arbetskarriärerna måste förlängas, medan verkligheten är att få anställer en äldre artbetssökande. Över 60-åriga långtidsarbetslösas realistiska möjligheter att få jobb är marginella, så det skulle inte minska arbetsåren ifall man låter dem gå i pension. Men det skulle hjälpa dessa människor att komma ut från att leva på utkomststöd. År 2005 godkändes “Lex Taipale”, lagen om att personer som varit arbetslösa i tio år fick gå i pension vid 57-års ålder. Då fic...

Liian vanha töihin, liian nuori eläkkeelle

Työministeri Lindström esitti muutama päivä sitten, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä eläkkeelle. Esitys on erittäin tervetullut. SDP:n kansanedustajat esittivät samaa jo heinäkuussa. Suomessa on arviolta 4 760 yli 60-vuotiasta, jotka ovat olleet vailla työtä yli viisi vuotta. Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä. Samaan aikaan yhteiskunnan eliitti puhuu työurien pidentämisen puolesta, mutta käytännössä kukaan ei palkkaa iäkästä työnhakijaa. Yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien todelliset mahdollisuudet työllistyä ovat marginaaliset, joten heidän päästäminen eläkkeelle ei vähennä työvuosia. Sen sijaan eläkkeelle pääsy tukisi heitä pääsemään pois toimeentulotuen armoilla elämisestä. Vuonna 2005 toteutetussa ”Lex Taipaleessa” eläkkeelle pääsyn rajana oli 57 vuotta. Si...