Työ ei ole elämän tarkoitus

Automatisaatio ja robotisaatio heijastuu lähivuosina lähes kaikkeen arkeen. Automaattikassat ja hoivarobotit yleistyvät tiuhaan tahtiin. Puhelimessakin soittaminen on miltei sivutoiminto kaikkien muiden toimintojen rinnalla. Tulevaisuudessa koneet hoitavat työn suorittavan osan, jolloin jäljelle jäävästä luovasta ihmistyöstä voidaan maksaa parempaa palkkaa. Ilmiö ei ole uusi, sillä samanlaista kehitystä on nähty työelämässä kautta aikojen.
Yhä useampi suomalainen ei ole vakituisessa työsuhteessa. Sitran tutkimuksen mukaan jopa 35 prosenttia työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa, kuten osa-aikaisena, määräaikaisena, yksinyrittäjänä, nollasopparilaisena, keikka- ja vuokratyöntekijänä. Myös minä ja mieheni työskentelemme epätyypillisessä työsuhteessa – omasta valinnasta. Lisäksi yhä useamman nuoren työhistoria koostuu eri ammattialojen työkokemuksesta.
Pirstaleinen ja monialainen työkokemus on muuttanut ihmisten samaistumista yhteen tiettyyn ammattiryhmään. Jatkossa identiteettimme rakentuu entistä enemmän sille, mitä olemme – ei sille, mitä teemme. Tämä on haaste perinteiselle työväenpuolueelle. Politiikan tavoitteet ovat tänäkin päivänä samoja kuin ennen – mutta toimintaympäristö on muuttunut. Sosialidemokraattien on mukauduttava nykymaailmaan, missä harva on huolissaan ensisijaisesti työstä, huoli on sen sijaan toimeentulossa. Nämä linkittyvät tietenkin yhteen, mutta vapaa-aikaa arvostavassa digimaailmassa yhteys ei ole täysin mustavalkoinen.
Viimeisen 120 vuoden aikana työn tuottavuus on kasvanut 30-kertaiseksi teknologian avulla. Vaikka tuottavuus jatkaa kasvuaan, ei se näy kansalaisten kukkaroissa. Voitto menee omistajille osinkoina ja pahimmassa tapauksessa veroparatiiseihin. Kestävän ja hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että tuottavuuden kasvusta saaduista voitoista yhä suurempi osa menisi työtä tekeville kuluttajille ja yhteiskunnalle, joka tarjoaa kansalaisille hyvinvointipalveluita.
Vaikka uusliberaalit oikeistopoliitikot kuinka toisin koittavat väittää, markkinatalous ei toimi ilman ostovoimaa. Tämän ymmärsi muun muassa Henry Ford jo 1900-luvun alussa, kun liukuhihnan käyttöönoton myötä työn tuottavuus kasvoi huimasti. Samaan aikaan työntekijöiden palkkoja nostettiin. Teknologian kehitys toi mukanaan win-win-tilanteen – kansalaisten ostovoima parani, autojen kysyntä kasvoi, uusia työpaikkoja syntyi ja yritys menestyi. Tähän vanhaan reseptiin tulisi palata nykypäivän toimimattomien lääkkeiden, kuten työpäivän pidennyksen ja palkanalennuksen sijaan.
Anette Karlsson