Att vi inte ska dö unga och inte vara sjuka. Det har Finland strävat efter i flera generationer. Och vi har lyckats. Vi lever allt längre och mår bättre än tidigare. Min farmor som är över 90 år bor fortfarande i sitt eget hem på landsbygden och hon sitter på golvet och leker med mina barn. Jag kan bara hoppas att jag själv förmår detsamma, om jag får leva lika länge. Lång livslängd är en finländsk framgångssaga som bygger på ett långsiktigt arbete för hälsa, utbildning och social trygghet. Bland de vänner jag fått i vuxen ålder finns flera som är närmare eller över 80 år. Deras livslust och nyfikenhet påminner mig om att åldern i sig inte stoppar någon. Avgörande är ofta om tillräckligt stöd finns tillgängligt i rätt tid. För oss som är yngre är det viktigt att komma ihåg att åldrande inte är en sjukdom och att ålderdomen inte är ett fel i systemet. Tyvärr krymper ändå vardagen alltför ofta med stigande ålder. Rörligheten minskar, funktionsförmågan försvagas och de sociala kontakterna...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. Näin joulun alla olisi paljon kerrottavaa eduskunnasta, sillä talousarviota käsitellään. Lisää siitä aiheesta profiilissani ja paikallislehdissä. Ja ensi vuonna voidaan tarkastella tarkemmin mitä muutoksia astui voimaan. Nyt haluan kiittää hallituspuolueiden kollegoitani Otto Anderssonia loviisasta ja Heikki Vestamnia sipoosta. He ovat hyvällä yhteistyöllä saaneet eduskunnan joululahjarahoja Itä-Uudellemaalle. On hyvä ja tärkeä asia, että alueemme tiehankkeet ja kevyen liikenteen väylät etenevät myös nyt, kun talous on tiukka ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Joululahjarahat alueellamme kohdistuu lähinnä liikenneverkkoon, mikä on hyvä asia. Tiehankkeet: Mt 11861 Ylikentie: päällysteen uusiminen ja Bosgårdintien mutkan parantaminen (400 000 euroa) Porvoossa, Liikenneturvallisuuden parannuksia Isnäsissä koulun ja urheilukentän ympäristössä (100 000 euroa), Eskilomintien kevyenliikenteenväylän esiselvitys (20 000 euroa), Koskenkylä-Greggböl...

Ulkona on pimeää, märkää ja ikävää. Odotamme lasten kanssa yhteistä aikaa ja valkoista joulua. Uskon, että moni muu tekee samoin, sillä vuoden pimein aika vetää ajatukset läheisten luo. Valitettavasti eduskunnassa tunnelma on ollut yhtä hyytävä kuin sää ulkona. Lämpöä ja valoa ei ole luvassa vaan lisää kylmää kyytiä työntekijöille. Suomen työllisyys on madonluvuissa ja yhä useampi lapsiperhe on ajettu köyhyyteen. Jo tehdyt heikennykset, kuten aikuiskoulutustuen poisto, työttömyysturvan leikkaukset ja yt-menettelyn lyhentäminen, eivät ole parantaneet työllisyyttä vaan lisänneet epävarmuutta. Eduskunnassa hyväksyttiin lakiesitys, joka muuttaa työelämää enemmän kuin moni arvaa. Irtisanomiskynnyksen heikennys lisää kaikkien työntekijöiden turvattomuutta. Uusi irtisanomiskynnys “asiallinen syy” korvaa vuosikymmenten aikana tarkentuneen “asiallisen ja painavan syyn”. On ikävää, ettei esitykseen haluttu kirjallista varoitusmenettelyä, joka olisi hieman selkeyttänyt mahdollisia irtisanomisti...

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. En ole hetkeen ehtinyt kirjoittaa terveisiä, täällä eduskunnassa on tapahtunut paljon ja päivät ovat kiireisiä ja pitkiä. Parin viikon päästä käsitellään valtion talousarvio vuodelle 2026 ja viime viikkoina hyvinvointialueiden tilanne sekä työttömyys on ollut vahvasti esillä. Alkuun, olen tavattavissa Lundin aukiolla lauantaina 13.12. klo 13. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta kuului surullisia uutisia – yli 160 työntekijää on irtisanomisuhan alla. Myös palveluita ollaan mahdollisesti keskittämässä (toki tämä ei meihin porvoolaisiin vaikuta, koska täällä olisi terveyskeskus ja HUS tuoreimpien linjausten mukaan myös sairaala tulevaisuudessa).  Irtisanomisuhkatilanne on kuitenkin erittäin kamala. Lapissa ja Etelä-Karjalassa ollaan jo sadoissa työntekijöissä ja meilläkin melkein parissa sadassa. Se on hurja tilanne. Ennenvanhaan jos 100 työpaikkaa oli alueelta katoamassa mm. tehtaan sulun myötä, oli se kansallinen hätätilanne. Nyt vaikuttaa s...

Hyvinvointialueiden kriisikeskustelussa tuntuu unohtuneen, miksi uudistus tehtiin. Palvelut piti turvata tasapuolisesti ja rakentaa järjestelmä, joka ei kaadu yksittäisen kunnan talousahdinkoon. Alueet aloittivat kuitenkin hyvin eri lähtökohdista. Toisilla oli valmiiksi yhtenäiset rakenteet, toisilla ei. Vuoden 2023 poikkeuksellinen kustannustason nousu ja kuntien aiempi rahoituspohja muodostivat epäreilun lähtökohdan, joka olisi tullut korjata tällä hallituskaudella. Erityisen vaikea tilanne on Itä-Uudellamaalla. Alueella on tehty valtavasti töitä parhaan mahdollisen palvelun turvaamiseksi. Vielä muutama kuukausi sitten työskentelin hyvinvointialueella ja tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, miten sitoutuneesti ja ammattitaidolla täällä työtä tehdään. Siksi on raskasta seurata, mihin Orpon ja Purran hallituksen vaatimat säästöt alueen ajavat. Yli 160 ammattilaista on irtisanomisuhan alla, palveluita mahdollisesti keskitetään ja joistakin palveluasumisen yksiköistä saatetaan luopua. Hyv...

Finlands svenska socialdemokrater (FSD) samlades under veckoslutet till sin 112:e kongress i Vasa, där både riksdagsledamot Anette Karlsson (Borgå) och riksdagsledamot Johan Kvarnström (Raseborg) höll linjetal om det politiska läget och socialdemokratins framtid. Att två svenskspråkiga socialdemokratiska riksdagsledamöter nu arbetar sida vid sida markerar ett historiskt viktigt skede för rörelsen. Svenskan inom SDP är starkare än på länge, och partiet befäster sin ställning som det största svenskspråkiga politiska alternativet i Finland. Kongressens diskussion präglades av en tydlig kontrast mellan regeringens nedskärningslinje och socialdemokratins krav på en stabil, mänsklig och långsiktigt hållbar politik. Karlsson och Kvarnström betonade båda att Finland behöver lösningar som stärker välfärden, tryggheten och samhällsgemenskapen, inte beslut som ökar otryggheten för barnfamiljer, arbetslösa och låginkomsttagare. - Det handlar inte bara om vilka värdemässiga val vi fattar...

Riksdagsledamot Anette Karlssons tal som hon höll den 22 november 2025 på Finlands Svenska Socialdemokraters 112:e kongress. Kamrat ordförande, bästa kamrater, tack Johan Kvarnström, det är så roligt att få vara här med er idag. Stämningen på FSD:s kongress är alltid varm och ger mig så mycket framtidstro. Vi får kraft av varandra att fortsätta kampen för ett rättvisare och hållbarare Finland. Bästa vänner, vi lever i mörka och svåra tider. Krig, hungersnöd och instabilitet formar den värld vi lever i och påverkar också oss här i Finland. Diskussionen om vapen och försvar är behövlig, men otrevlig. Ingen av oss önskar att hamna fundera på krig och våld. Finland ska vara tryggt för oss alla, men vi får inte glömma att fred byggs med mer än militär styrka. Vi behöver ett starkt fredsarbete, och här har Finlands svenska socialdemokrater alltid varit en viktig röst. Vi har länge hållit fast vid att fred, diplomati och mänskliga rättigheter är grundstenar för ett stabilt samhälle. Den röste...

Jag var i parken med mina barn i helgen. De skrattade och kastade löv i luften. För en stund tänkte jag att barndomen är trygg. Sedan läste jag den färska undersökningen Barnets röst. Glädjen förbyttes i oro. Många barn lever i familjer där pengarna inte räcker till. Regeringen har skurit ner på socialskyddet och på stödet till studerande. Bostadsbidraget har stramats åt och många familjers ekonomi har försämrats. Dessa beslut har tagit tryggheten från vanliga familjer och ökat oron i vardagen. Över hälften av barnen i låginkomstfamiljer oroar sig för sina föräldrars ork och för hur familjen ska klara sig. Ett barn ska inte behöva fundera på om det finns mat hemma eller när räkningarna ska betalas. Ändå gör många det. Som följd av regeringens nedskärningar har också tryggheten med boendet försvagats. Hemlöshet är nu ett verkligt hot för lågavlönade föräldrar och ensamförsörjare – något som tidigare varit nästintill okänt i Finland. Antalet vräkningar har ökat kraftigt och familjer hänv...

Det sägs att finländare har sisu, men att finländarna också har ett hjärta får mindre uppmärksamhet. Vi är tusentals som hjälper varandra varje dag, inte av plikt utan av en genuin vilja att göra gott. Det finländska medborgarsamhället bär oss, och har gjort det i årtionden. I den lokala föreningen för närståendevårdare har jag sett hur man med små resurser erbjuder kamratstöd. I min sons fotbollslag har jag beundrat föräldrar som av god vilja är en drivkraft för laget. I pensionärsklubbar har jag hört hur viktiga de gemensamma mötena och kaffestunderna är. I vardagslivet är medborgarsamhället hela tiden närvarande. Det här är en av Finlands mest värdefulla kraftresurser. Tyvärr hamnar medborgarsamhället i en alltmer utsatt situation. Finansieringen är osäker och byråkratin har trängt undan det som är själva kärnan i föreningarnas verksamhet, alltså mötet mellan människor. Samtidigt växer förväntningarna på det stöd som bygger på frivilliga krafter. Det måste uppriktigt sägas högt att...

Kävin hiljattain tapaamassa yli 90-vuotiasta isoäitiäni. Ihailen, miten hän pärjää kotonaan, vaikka askel on hidastunut ja arki vaatii yhä enemmän järjestelyjä. Katsoimme yhdessä videoita lasten touhuista puhelimeltani – ja hän totesi hymyillen, että hänen oma puhelimensa on vaikea käyttää. Hän ei ole yksin. Teknologia on monelle ikääntyneelle vierasta, ja usein myös meille nuoremmille. Ikäinstituutin tuoreessa tutkimuksessa yli 74-vuotiaista 92 prosenttia on huolissaan ikäihmisille suunnattujen palvelujen riittävyydestä ja 82 prosenttia palvelujen digitalisoitumisesta. Huoli on oikeutettu. Kun palvelut siirtyvät verkkoon ja lähipalvelut harvenevat, osa ikääntyneistä jää helposti yksin, ilman tukea ja turvaa. Olen pitkään ollut terveys- ja hyvinvointiteknologian puolestapuhuja. Oikein käytettynä teknologia voi tukea hoitoa ja parantaa elämänlaatua. Turvaranneke voi pelastaa hengen, etäseuranta voi lisätä turvallisuutta ja helpottaa hoitajien työtä. Mutta mikään laite ei korvaa ihmistä....

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...

Kuvittele kymmenenvuotias, joka lähtee kouluun ilman aamupalaa. Hän istuu matematiikan tunnilla nälkäisenä ja väsyneenä, eikä jaksa keskittyä. Illalla hän jää kotiin tai ajautuu väärään seuraan, koska perheellä ei ole varaa harrastuksiin – ja kun hän kotona avaa jääkaapin, siellä ei ole juuri mitään. Tämä ei ole yksittäinen tarina, vaan todellisuutta myös täällä Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla ruoka-avun jonot kasvavat. Lastensuojeluilmoitusten määrä on nousussa, mikä kertoo perheiden arjen kuormittumisesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kuitenkin onnistunut tukemaan perheitä niin, että huostaanottoja on edelleen vähän – ja tästä ennaltaehkäisevästä työstä on pidettävä kiinni. On myös hyvä muistaa, että köyhyys ei aina liity työttömyyteen. Myös pienipalkkaiset vanhemmat, etenkin yksinhuoltajat, kamppailevat arjessa. Lapsen vanhempi tekee pitkää päivää pienellä palkalla, mutta palkka ei vain riitä kattamaan kaikkia perheen pakollisia menoja. Yksinhuoltajaäiti voi palata iltavuor...

Työttömyys näkyy arjessa monella tavalla: tulot pienenevät ja mielessä voi olla paljon huolta tulevaisuudesta. Kilpailu on myös kovaa – ystäväni haki hiljattain työpaikkaa ja sai tietää olevansa yksi 3 400 hakijasta. Toinen tuttavani täytti hakemuksia vuoden ennen kuin työ löytyi. Työttömyyden ajan pitäisi olla rakentava vaihe, ei pelkkää selviytymistaistelua. Muistan hyvin sen tunnelman, kun hyvinvointialueella käytiin YT-neuvotteluja. Ihmiset olivat huolissaan ja epävarmoja tulevaisuudestaan. Ei kukaan halua menettää työtään – se koskettaa syvältä ja muuttaa koko elämän suunnan. Siksi on huolestuttavaa, että Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet epävarmuutta sen sijaan, että loisivat uusia mahdollisuuksia. Työttömyysturvan omavastuupäiviä on pidennetty, asumistukea leikattu ja aikuiskoulutustuki sekä vuorotteluvapaa lakkautettu. Työssäoloehto on kaksinkertaistettu ja suojaosa poistettu. Työnhakijan näkökulmasta nämä eivät tuo työtä tai turvaa – ne lisäävät huolta ja painetta sel...

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on korkealaatuista, mutta toisinaan asiat eivät mene odotetulla tavalla. Lääkärikäynnin jälkeen voi tuntua pahalta, kun kohtelu ei ollut sellaista, mitä olisit toivonut. Sosiaalihuollon päätös on kielteinen ja haluat valittaa siitä. Olet huolissasi ikääntyneestä omaisesta, joka ei pääse toivottuun palveluasumiseen tai muuten riittävästi apua. Et ehkä saa yhteyttä terveysasemaan tai varattua tarvitsemaasi lääkäriaikaa. Joskus asiat menevät pieleen ja epäilet potilasvahinkoa. Nämä ovat hyvin tavallisia tilanteita sosiaali- ja potilasasiavastaavan asiakkailla. Tavoitteenani on lisätä asiavastaavan tunnettuutta alueella, jotta jokainen apua ja neuvoja tarvitseva henkilö tietää, että tukea on saatavilla. Valitettavasti sosiaali- ja potilasasiavastaavan toiminta on yhä monelle alueen asukkaalle tuntematonta. Siksi tavoitteenani on kirjoittaa kuukausittain potilaan ja asiakkaan oikeuksia koskevista asioista hyvinvointialueen blogiin. On tärkeää, että i...