SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...

Työttömyys näkyy arjessa monella tavalla: tulot pienenevät ja mielessä voi olla paljon huolta tulevaisuudesta. Kilpailu on myös kovaa – ystäväni haki hiljattain työpaikkaa ja sai tietää olevansa yksi 3 400 hakijasta. Toinen tuttavani täytti hakemuksia vuoden ennen kuin työ löytyi. Työttömyyden ajan pitäisi olla rakentava vaihe, ei pelkkää selviytymistaistelua. Muistan hyvin sen tunnelman, kun hyvinvointialueella käytiin YT-neuvotteluja. Ihmiset olivat huolissaan ja epävarmoja tulevaisuudestaan. Ei kukaan halua menettää työtään – se koskettaa syvältä ja muuttaa koko elämän suunnan. Siksi on huolestuttavaa, että Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet epävarmuutta sen sijaan, että loisivat uusia mahdollisuuksia. Työttömyysturvan omavastuupäiviä on pidennetty, asumistukea leikattu ja aikuiskoulutustuki sekä vuorotteluvapaa lakkautettu. Työssäoloehto on kaksinkertaistettu ja suojaosa poistettu. Työnhakijan näkökulmasta nämä eivät tuo työtä tai turvaa – ne lisäävät huolta ja painetta sel...

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...