Siirry pääsisältöön

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan työ Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella: Kuinka autan asiakkaita ja potilaita

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on korkealaatuista, mutta toisinaan asiat eivät mene odotetulla tavalla. Lääkärikäynnin jälkeen voi tuntua pahalta, kun kohtelu ei ollut sellaista, mitä olisit toivonut. Sosiaalihuollon päätös on kielteinen ja haluat valittaa siitä. Olet huolissasi ikääntyneestä omaisesta, joka ei pääse toivottuun palveluasumiseen tai muuten riittävästi apua. Et ehkä saa yhteyttä terveysasemaan tai varattua tarvitsemaasi lääkäriaikaa. Joskus asiat menevät pieleen ja epäilet potilasvahinkoa. Nämä ovat hyvin tavallisia tilanteita sosiaali- ja potilasasiavastaavan asiakkailla.

Tavoitteenani on lisätä asiavastaavan tunnettuutta alueella, jotta jokainen apua ja neuvoja tarvitseva henkilö tietää, että tukea on saatavilla. Valitettavasti sosiaali- ja potilasasiavastaavan toiminta on yhä monelle alueen asukkaalle tuntematonta. Siksi tavoitteenani on kirjoittaa kuukausittain potilaan ja asiakkaan oikeuksia koskevista asioista hyvinvointialueen blogiin. On tärkeää, että ihmiset tietävät, että heillä on oikeus saada maksutta neuvoja ja apua ongelmatilanteissa.

Erikoinen piirre työssäni on se, että minuun ollaan yhteydessä vain silloin, jos jokin asia on huonosti tai mennyt pieleen. En siis oikeastaan koskaan kuule siitä hyvästä työstä, mitä hyvinvointialueemme ammattilaiset tekevät. Voisi jopa ajatella, että työni on tästä syystä negatiivista tai raskasta. Toki on tilanteita, joissa tunnen surua asiakkaan puolesta, mutta useimmiten tunnen iloa saadessani tukea ja auttaa asiakasta vaikeassa, raskaassa tai epämiellyttävässä tilanteessa.
Miten autan asiakkaita ja potilaita

Olen tukenasi ja apunasi silloin, kun asiat eivät suju toivotulla tavalla sosiaalihuollon, terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen palveluissa. Autan sinua myös tilanteessa, jossa epäkohta koskee yksityistä terveydenhuoltoa. Mikäli sinulla on pienikin tunne tai epäilys, ettei asiat menneet kuten kuuluu, ole yhteydessä ja pohditaan ja selvitetään tilannetta sitten yhdessä. Luottamuksellinen ja turvallinen keskusteluyhteys asiakkaan kanssa on minulle tärkeää, ja sovimme aina yhdessä, miten asiassa on syytä edetä.

Asiavastaava neuvoo ja auttaa asiakkaita ja potilaita muistutusten, kanteluiden, oikaisuvaatimusten, valitusten ja vahingonkorvausvaatimusten tekemisessä. Tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen asiakkaan ja potilaan oikeuksista, oikeuksien toteutumiseen liittyvien tietojen kokoaminen ja seuranta, sekä yhteistyö eri viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaava raportoi vuosittain potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien kehityksestä aluehallitukselle (Lue sosiaali- ja potilasasiavastaavan vuosiselvitys 2024 tästä). Asiavastaavan tavoitteena on varmistaa, että asiakas ja potilas saavat heille kuuluvan oikeusturvan kaikissa tilanteissa.
Miten en voi auttaa

Minulla ei ole mahdollisuutta auttaa sinua ohittamaan olemassa olevaa jonoa tai antaa muitakaan määräyksiä alueen ammattilaisille. En myöskään voi arvioida palvelutarvettasi tai arvioi hoidon asianmukaisuutta tai laatua, enkä ota kantaa siihen, onko hoidossa tapahtunut potilasvahinko. Voin kuitenkin auttaa sinua kuvailemaan tilannettasi muistutuksessa tai oikaisuvaatimuksessa sekä potilasvahinkoilmoituksessa tai muulla tavalla neuvoa sinua, miten ongelmasi voisi ratkaista.

Anette Karlsson

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaava



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...