Siirry pääsisältöön

Kolumni: Työelämän heikennykset lisäävät epävarmuutta

Ulkona on pimeää, märkää ja ikävää. Odotamme lasten kanssa yhteistä aikaa ja valkoista joulua. Uskon, että moni muu tekee samoin, sillä vuoden pimein aika vetää ajatukset läheisten luo. Valitettavasti eduskunnassa tunnelma on ollut yhtä hyytävä kuin sää ulkona. Lämpöä ja valoa ei ole luvassa vaan lisää kylmää kyytiä työntekijöille. Suomen työllisyys on madonluvuissa ja yhä useampi lapsiperhe on ajettu köyhyyteen. Jo tehdyt heikennykset, kuten aikuiskoulutustuen poisto, työttömyysturvan leikkaukset ja yt-menettelyn lyhentäminen, eivät ole parantaneet työllisyyttä vaan lisänneet epävarmuutta.

Eduskunnassa hyväksyttiin lakiesitys, joka muuttaa työelämää enemmän kuin moni arvaa. Irtisanomiskynnyksen heikennys lisää kaikkien työntekijöiden turvattomuutta. Uusi irtisanomiskynnys “asiallinen syy” korvaa vuosikymmenten aikana tarkentuneen “asiallisen ja painavan syyn”. On ikävää, ettei esitykseen haluttu kirjallista varoitusmenettelyä, joka olisi hieman selkeyttänyt mahdollisia irtisanomistilanteita. Muutoksen myötä kaikki aiempi oikeuskäytäntö menee romukoppaan. Tämä tarkoittaa lisää kiistoja ja yhä useampaa työntekijää, jonka irtisanomisen laillisuutta on selvitettävä oikeudessa. Meillä Itä-Uudellamaalla tämä on erityisen ongelmallista, sillä käräjäoikeus on jo nyt pahasti ruuhkautunut.

Pian eduskunnassa käsitellään esitystä, joka sallisi vuoden määräaikaiset sopimukset ilman perustetta. Työmarkkinajärjestöjen mukaan tämä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja vie nuoria sekä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä entistä epävarmempaan asemaan. Kahden lapsen äitinä näen riskit. Lapseni ovat minulle maailman rakkaimpia. Ajatus siitä, että heidän syntymänsä olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti työuraani tuntuu lohduttomalta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole rangaista äitiydestä, vaan mahdollistaa, että jokainen saa niin monta lasta kuin haluaa. Nyt kuljemme väärään suuntaan.

Työelämän turvan heikentäminen ei ole tie parempaan työllisyyteen. Olen käyttänyt tunteja ja päiviä näiden esitysten parissa eduskunnassa ja teen niin jatkossakin. Nyt kun nämä heikennykset runnotaan läpi, korjausliike on tehtävä tulevaisuudessa. Taistelu paremman työelämän puolesta ei pääty tähän, eikä toivo lopu niin kauan kuin on ihmisiä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 17.12.2025 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...