Ulkona
on pimeää, märkää ja ikävää. Odotamme lasten kanssa yhteistä aikaa ja valkoista
joulua. Uskon, että moni muu tekee samoin, sillä vuoden pimein aika vetää
ajatukset läheisten luo. Valitettavasti eduskunnassa tunnelma on ollut yhtä
hyytävä kuin sää ulkona. Lämpöä ja valoa ei ole luvassa vaan lisää kylmää
kyytiä työntekijöille. Suomen työllisyys on madonluvuissa ja yhä useampi
lapsiperhe on ajettu köyhyyteen. Jo tehdyt heikennykset, kuten
aikuiskoulutustuen poisto, työttömyysturvan leikkaukset ja yt-menettelyn
lyhentäminen, eivät ole parantaneet työllisyyttä vaan lisänneet epävarmuutta.
Eduskunnassa hyväksyttiin lakiesitys, joka muuttaa työelämää enemmän kuin moni arvaa. Irtisanomiskynnyksen heikennys lisää kaikkien työntekijöiden turvattomuutta. Uusi irtisanomiskynnys “asiallinen syy” korvaa vuosikymmenten aikana tarkentuneen “asiallisen ja painavan syyn”. On ikävää, ettei esitykseen haluttu kirjallista varoitusmenettelyä, joka olisi hieman selkeyttänyt mahdollisia irtisanomistilanteita. Muutoksen myötä kaikki aiempi oikeuskäytäntö menee romukoppaan. Tämä tarkoittaa lisää kiistoja ja yhä useampaa työntekijää, jonka irtisanomisen laillisuutta on selvitettävä oikeudessa. Meillä Itä-Uudellamaalla tämä on erityisen ongelmallista, sillä käräjäoikeus on jo nyt pahasti ruuhkautunut.
Pian eduskunnassa käsitellään esitystä, joka sallisi vuoden määräaikaiset sopimukset ilman perustetta. Työmarkkinajärjestöjen mukaan tämä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja vie nuoria sekä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä entistä epävarmempaan asemaan. Kahden lapsen äitinä näen riskit. Lapseni ovat minulle maailman rakkaimpia. Ajatus siitä, että heidän syntymänsä olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti työuraani tuntuu lohduttomalta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole rangaista äitiydestä, vaan mahdollistaa, että jokainen saa niin monta lasta kuin haluaa. Nyt kuljemme väärään suuntaan.
Työelämän turvan heikentäminen ei ole tie parempaan työllisyyteen. Olen käyttänyt tunteja ja päiviä näiden esitysten parissa eduskunnassa ja teen niin jatkossakin. Nyt kun nämä heikennykset runnotaan läpi, korjausliike on tehtävä tulevaisuudessa. Taistelu paremman työelämän puolesta ei pääty tähän, eikä toivo lopu niin kauan kuin on ihmisiä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta.
Anette Karlsson
Eduskunnassa hyväksyttiin lakiesitys, joka muuttaa työelämää enemmän kuin moni arvaa. Irtisanomiskynnyksen heikennys lisää kaikkien työntekijöiden turvattomuutta. Uusi irtisanomiskynnys “asiallinen syy” korvaa vuosikymmenten aikana tarkentuneen “asiallisen ja painavan syyn”. On ikävää, ettei esitykseen haluttu kirjallista varoitusmenettelyä, joka olisi hieman selkeyttänyt mahdollisia irtisanomistilanteita. Muutoksen myötä kaikki aiempi oikeuskäytäntö menee romukoppaan. Tämä tarkoittaa lisää kiistoja ja yhä useampaa työntekijää, jonka irtisanomisen laillisuutta on selvitettävä oikeudessa. Meillä Itä-Uudellamaalla tämä on erityisen ongelmallista, sillä käräjäoikeus on jo nyt pahasti ruuhkautunut.
Pian eduskunnassa käsitellään esitystä, joka sallisi vuoden määräaikaiset sopimukset ilman perustetta. Työmarkkinajärjestöjen mukaan tämä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja vie nuoria sekä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä entistä epävarmempaan asemaan. Kahden lapsen äitinä näen riskit. Lapseni ovat minulle maailman rakkaimpia. Ajatus siitä, että heidän syntymänsä olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti työuraani tuntuu lohduttomalta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole rangaista äitiydestä, vaan mahdollistaa, että jokainen saa niin monta lasta kuin haluaa. Nyt kuljemme väärään suuntaan.
Työelämän turvan heikentäminen ei ole tie parempaan työllisyyteen. Olen käyttänyt tunteja ja päiviä näiden esitysten parissa eduskunnassa ja teen niin jatkossakin. Nyt kun nämä heikennykset runnotaan läpi, korjausliike on tehtävä tulevaisuudessa. Taistelu paremman työelämän puolesta ei pääty tähän, eikä toivo lopu niin kauan kuin on ihmisiä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu XX.12.2025 Uusimaassa.
