Siirry pääsisältöön

Uusi suunta Porvoon kouluverkolle

Osallistuimme tiistaina (25.10.) Sannäs Hem och Skola ja Ilolan koti- ja kouluyhdistyksen tilaisuuteen. Porvoon koulutusjohtaja Rikard Lindström oli paikalla vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Sannäs skolan sekä Ilolan koulu kaipaavat lähivuosina vähintäänkin pintaremonttia ja atk-laitteiston uusimista. Liikuntasali puuttuu myös Ilolan koulun yhteydestä.
Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana, muun muassa ruotsinkielistä kouluverkkoa ja pohjoisen alueen tilannetta on selvitetty. Nyt virkamiehet ovat valmistelleet laajemman selvityksen, josta valitettavasti puuttui laskelmia ja vaihtoehtoja, joita aiemmissa selvityksissä on kyetty tuomaan esille. Tästä syystä koemme, kuten myös valtuustoryhmien puheenjohtajat, ettei lokakuussa julkaistun kouluverkkoselvityksen pohjalta ole mahdollista tehdä sitovia päätöksiä. On tärkeää, että sekä asukkaat että poliittiset päättäjät antavat nyt virkamiehille suuntaviivoja uuden selvityksen aikaansaamiseksi.
Porvoossa pitää olla kattava ja laadukas kouluverkko myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että keskustan lisäksi kouluja on myös kaupungin itäisellä, läntisellä, pohjoisella ja eteläisellä alueella. Ilolan koulun ja Sannäs skolanin osalta tarvitaan samanlainen selvitys kuin vuonna 2013 tehtiin Kerkkoon ja Tuorilan kouluista. Selvityksessä ilmenee investointitarpeiden lisäksi käyttö- ja kuljetuskustannukset. Ei ole järkevää yhdistää Epoon koulua kyseiseen selvitykseen, sillä etäisyys Epoosta Sannaisiin tai Ilolaan on merkittävästi pidempi kuin etäisyys Ilolan koulun ja Sannäs skolanin välillä. Epoon kohdalla tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuutta säilyttää nykyinen koulu, sillä koululla on suuri merkitys uuden Kivitarhan asuntoalueen kannalta. Lisäksi Epoon koululla on laajin oppilaaksiottoalue ja osa oppilaista tulee saaristosta.
Pohjoisen alueen suhteen olisi paikallaan päivittää luvut vuodelta 2013 ja tehdä kestävä päätös siltä pohjalta. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää vanhempia ja opettajia löysässä hirressä vuodesta toiseen. Kiinteistöt kaipaavat investointeja, jotka tulee toteuttaa pitkäntähtäimen vision pohjalta. Läntisellä alueella ei tässä vaiheessa tarvita muutoksia, sillä sekä Kulloon ja Hinthaaran kaksikielset sivistyskeskukset on juuri remontoitu ja alueen kuljetuskustannukset ovat matalat.
Vielä on mahdollisuuksia tarkastella suunnitteilla olevan Västra-Enhetsskolanin kokoa ja oppilaaksiottoaluetta. Näin voidaan varmistaa, ettei rakenneta liian suurta yksikköä joka lähitulevaisuudessa vaarantaa pienemmät kyläkoulut. Peipon koulua on remontoitu joitakin vuosia sitten, mutta nyt koulu kaipaa taas investointeja tai vaihtoehtoisesti se uhataan sulkea. Peipon koulusta tarvitaan syvällisempi selvitys, jossa ilmenee muun muassa koulun investointitarpeet ja alueen oppilasmääräennuste.
Porvoon kaupunki tarvitsee logistikon, joka suunnittelee kaikki koulukuljetukset järkevällä tavalla. Lisäksi tarvitaan kiinteistöjen kuntotarkastaja, joka tekisi säännöllisesti tarkastukset kaikissa kaupungin kiinteistöissä, jotta muun muassa koulujen kunnosta voidaan pitää asianmukaista huolta. Tämän lisäksi kuntotarkastajan tulisi valvoa uudisrakentamista ja korjausprojekteja, jotta harmillisia yllätyksiä, kuten homeongelmia, ei muutaman vuoden päästä ilmene.
Anette Karlsson
Markus Hammarström
Kirjoitus on  julkaistu 31.10.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...