Pienestä palkasta kertyy pieni eläke

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa.

Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 valittiin kaksi ansiotasoltaan keskimmäistä vuotta. Vuonna 1996 siirryttiin laskemaan eläkepalkka enintään työsuhteen 10 viimeisen vuoden perusteella.

Järjestelmä suosi niitä ihmisiä, joiden ansiot olivat korkeimmillaan työuran loppupuolella. On myös hyvä muistaa, että eläkkeen karttuminen katkesi usein äitiyslomien, hoitovapaiden, työttömyys- ja sairauspäivärahajaksojen ajaksi - sittemmin se on korjattu. Nämä kaikki vaikuttivat erityisesti naisten eläkekertymään. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa siirryttiin eläkkeenlaskennassa ns. vuositekniikkaan, jossa eläke määräytyy kultakin kalenterivuodelta erikseen. Mitään eläkepalkkaa ei siis enää lasketa, vaan eläke perustuu koko työuran ajalta saatuihin ansioihin.

Monet suomalaiset eivät kuitenkaan pärjää työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. Heillä on mahdollisuus siirtyä osa-aikaisesti tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä muodostuu työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä kertyneestä eläkkeestä sekä ns. tulevan ajan eläkkeestä. Tulevan ajan eläke lasketaan tulevan ajan ansion ja tulevan ajan keston perusteella. Tulevan ajan ansio määräytyy tarkasteluajan (useimmiten 5 edeltävää vuotta) ansioiden perusteella. Vanhuuseläkeikään tultaessa eläkkeen suuruus ei indeksitarkistuksia kummemmin muutu.

Itsenäinen ajattelija (UM 16.10.), toivottavasti tämä avasi eläkejärjestelmän monimuotoisuutta. Selvää on, että eläkeköyhyys on ongelma, johon on löydettävä ratkaisuja. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan toimenpideohjelma eläkeköyhyyden vähentämiseksi. Lisäksi pieniä eläkkeitä tulee pitkällä aikavälillä korottaa sadalla eurolla kuukaudessa. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 20.10.2018 Uusimaassa.

Kommentit