Viime aikoina erityistä kiinnostusta on osoitettu niin sanotun itäradan suuntaan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon (ja Koskenkylän) kautta Kouvolaan. Sitä ennen on puhuttu paljon niin sanotusta itäisestä rantaradasta, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta tai Keravalta Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tämän vuoden aikana selvityksen ns. itäradan kustannuksista, mahdollisesta aikataulusta ja yhteistyökumppaneista. Selvitys ei sisällä Kotkaan linjattavaa vaihtoehtoa tai Tikkurilasta lähtevää vaihtoehtoa.
Ratahallintokeskus julkaisi esiselvityksen Helsinki-Pietari-rautatieyhteyden kehittämisestä jo vuonna 2008. Selvityksessä tutkittiin sekä itärataa että rantarataa. Silloin Kouvolan vaihtoehdon arvioitiin mahdollistavat Porvoon taajamajunaliikenteen aloittamisen ja kustannusarvio oli noin 880 miljoonaa euroa. Kotka vaihtoehto mahdollistaisi taajamaajunaliikenteen Porvooseen ja jonkin verran Kotkaan saakka (pysäkki Loviisassa) ja sen kustannusarvio oli noin 1 230 miljoonaa euroa.
Selvityksessä todetaan, että Kouvolaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteyksiä koko Itä-Suomeen ja Venäjälle. Yhteys vaikuttaa erityisesti Vuosaaren, Kilpilahden ja Loviisan satamien kuljetusreitteihin. Kotkaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Kotka–Hamina-vyöhykkeen yhteyksiä Karjalanradan suuntaan ja Venäjälle. Raportin johtopäätös oli, että Kotkaan linjattu vaihtoehto tukee hyvin nykyistä aluerakennetta ja luo uutta kehittämispotentiaalia. Ympäristövaikutukset olivat kuitenkin suuremmat tässä vaihtoehdossa, koska rata kulkisi useiden natura- ja pohjavesialuiden läpi. Kouvolaan linjattu vaihtoehto ei selvityksen mukaan palvele hyvin Etelä-Suomen tunnistettuja kehittämiskäytäviä, mutta sen ympäristövaikutukset olisivat pienemmät, koska rata ylittäisi vain yhden pohjavesialueen ja maakunnallisen luontokohteen.
Viimeisten vuosien aikana Rantaratatoimikunta on tehnyt aktiivisesti töitä itäisen rantaradan edistämiseksi. Toimikunta on tavannut liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.), keskustellut Venäjän suurlähetystön kanssa yhteistyömahdollisuuksista sekä esitellyt hanketta kansanedustajille yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Kyseessä on iso investointi ja on ymmärrettävää, että hankkeen edistäminen vie aikaa. On hienoa, että kiinnostusta asiaa kohtaan on taas paljon, mutta nyt olisi järkevämpää päivittää vuoden 2008 selvitys sen sijaan, että tehdään selvitys pelkästään Kouvolaan linjattavasta vaihtoehdosta. Olen samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin (r.) kanssa siitä, että jos ministeriö ei tätä selvitystä tee, tulisi meidän itäuusmaalaisten se tehdä. Meidän pitää tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että itään suuntaava rata saadaan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Anette Karlsson
Rantaratatoimikunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu 3.10.2018 Itäväylässä.
Ratahallintokeskus julkaisi esiselvityksen Helsinki-Pietari-rautatieyhteyden kehittämisestä jo vuonna 2008. Selvityksessä tutkittiin sekä itärataa että rantarataa. Silloin Kouvolan vaihtoehdon arvioitiin mahdollistavat Porvoon taajamajunaliikenteen aloittamisen ja kustannusarvio oli noin 880 miljoonaa euroa. Kotka vaihtoehto mahdollistaisi taajamaajunaliikenteen Porvooseen ja jonkin verran Kotkaan saakka (pysäkki Loviisassa) ja sen kustannusarvio oli noin 1 230 miljoonaa euroa.
Selvityksessä todetaan, että Kouvolaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteyksiä koko Itä-Suomeen ja Venäjälle. Yhteys vaikuttaa erityisesti Vuosaaren, Kilpilahden ja Loviisan satamien kuljetusreitteihin. Kotkaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Kotka–Hamina-vyöhykkeen yhteyksiä Karjalanradan suuntaan ja Venäjälle. Raportin johtopäätös oli, että Kotkaan linjattu vaihtoehto tukee hyvin nykyistä aluerakennetta ja luo uutta kehittämispotentiaalia. Ympäristövaikutukset olivat kuitenkin suuremmat tässä vaihtoehdossa, koska rata kulkisi useiden natura- ja pohjavesialuiden läpi. Kouvolaan linjattu vaihtoehto ei selvityksen mukaan palvele hyvin Etelä-Suomen tunnistettuja kehittämiskäytäviä, mutta sen ympäristövaikutukset olisivat pienemmät, koska rata ylittäisi vain yhden pohjavesialueen ja maakunnallisen luontokohteen.
Viimeisten vuosien aikana Rantaratatoimikunta on tehnyt aktiivisesti töitä itäisen rantaradan edistämiseksi. Toimikunta on tavannut liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.), keskustellut Venäjän suurlähetystön kanssa yhteistyömahdollisuuksista sekä esitellyt hanketta kansanedustajille yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Kyseessä on iso investointi ja on ymmärrettävää, että hankkeen edistäminen vie aikaa. On hienoa, että kiinnostusta asiaa kohtaan on taas paljon, mutta nyt olisi järkevämpää päivittää vuoden 2008 selvitys sen sijaan, että tehdään selvitys pelkästään Kouvolaan linjattavasta vaihtoehdosta. Olen samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin (r.) kanssa siitä, että jos ministeriö ei tätä selvitystä tee, tulisi meidän itäuusmaalaisten se tehdä. Meidän pitää tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että itään suuntaava rata saadaan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Anette Karlsson
Rantaratatoimikunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu 3.10.2018 Itäväylässä.
