Alkoholilainsäädäntöä ollaan vapauttamassa vaarallisin askelin. Vahvat oluet ja lonkerot ovat tulossa ruokakauppojen hyllyille. Kaikki ravintolat saavat jatkossa olla auki aamuneljään, jonka lisäksi A- ja B-oikeuksista luovutaan. Alkon aukioloaikaa pidennetään ja alkoholimainontaa vapautetaan. Lisäksi 16-vuotiaat saavat anniskella alkoholia ja festivaalien ”olutkarsinat” poistuvat, kun anniskelualueiden sääntely kevenee.
Muutokset ovat täysin ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Alkoholin saatavuuden lisääminen muun muassa myyntiaikoja laajentamalla kasvattaa tutkimusten mukaan sosiaalisia ongelmia ja taloudellisia kuluja. Jo nyt noin 100 000 lasta elää perheessä, jossa alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille haittoja. Nyt hallitus haluaa altistaa alaikäiset nuoret entistä enemmän suomalaiselle ryyppäyskulttuurille laittamalla heidät myymään viinaa ja poistamalla K-18 anniskelualueet festareilta.
Alkoholin runsas käyttö vaikuttaa yksilön lisäksi myös hänen läheisiinsä. Tiedän tämän kokemuksesta, sillä minun lapsuuteeni sisältyi jatkuva pelko ja huoli humalaisen biologisen isän johdosta. Vasta vuosia hänen kuolemansa jälkeen olen kyennyt puhumaan siitä, mitä kaikkea lapsuudessani todella tapahtui. Minä olen 3-vuotiaana kiikuttanut hänelle kaljaa, piiloutunut sängyn alle, nähnyt äidin ottavan iskua, paennut mummolaan ja ajan myötä opin puolustautumaan kun oli tulossa turpaan. Kaikki nämä kokemukset ovat sellaisia, joita lapsella hyvinvointivaltiossa ei tulisi olla. Viina vei minun ja tuhansien muiden lapsuuden. Kuinka monen lapsuus pitää vielä viedä, ennenkuin päättäjät laittavat lasten hyvinvoinnin kaupallisten tavoitteiden edelle?
Suomessa on alkoholista johtuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteiskuntaamme vaivaava alkoholin liikakulutuksen sairaus, joka on kestämätön ja kallis. Alkoholisti, eli alkoholin liikakuluttaja ei aina ole ojassa makaava “spurgu”, vaikka usein miellämme alkoholismin sen näköiseksi. Alkoholismi on sitä, että korkki aukeaa useamman kerran viikossa ja juomista perustellaan esimerkiksi kommenteilla: “töissä on niin kova stressi” tai “en saa nukuttua hyvin ilman paria rentouttavaa”. Alkoholismiin voi sairastua kuka tahansa – johtaja, duunari, opiskelija, äiti tai eläkeläinen. Alkoholisti voi käydä töissä ja vaikuttaa normaalilta, ongelma ilmenee usein vasta kotona, neljän seinän sisällä.
Alkoholin kulutusta voidaan ohjata saatavuuden rajoituksilla ja hinnalla. Hallituksen kaavailemat vapautukset altistavat lapset ja nuoret entistä enemmän alkoholin haittavaikutuksille, sekä sivullisille että suorille. Näiden vapautusten sijaan lasten ja nuorten hyvinvointi tulisi asettaa etusijalle, ja tehdä mahdolliset muutokset siltä pohjalta. Ensisijaisesti kansalaisia tulisi kannustaa nauttimaan alkoholijuomansa ravintolassa kotisohvan sijaan. Esimerkiksi anniskelualkoholin verotuksen keventäminen tukisi tätä tavoitetta. Lisäksi ravintoloiden turvallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, mikä tarkoittaa riittävästi järjestyksenvalvojia, ovimiehiä ja poliiseja.
Anette Karlsson
Suomessa on alkoholista johtuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteiskuntaamme vaivaava alkoholin liikakulutuksen sairaus, joka on kestämätön ja kallis. Alkoholisti, eli alkoholin liikakuluttaja ei aina ole ojassa makaava “spurgu”, vaikka usein miellämme alkoholismin sen näköiseksi. Alkoholismi on sitä, että korkki aukeaa useamman kerran viikossa ja juomista perustellaan esimerkiksi kommenteilla: “töissä on niin kova stressi” tai “en saa nukuttua hyvin ilman paria rentouttavaa”. Alkoholismiin voi sairastua kuka tahansa – johtaja, duunari, opiskelija, äiti tai eläkeläinen. Alkoholisti voi käydä töissä ja vaikuttaa normaalilta, ongelma ilmenee usein vasta kotona, neljän seinän sisällä.
Alkoholin kulutusta voidaan ohjata saatavuuden rajoituksilla ja hinnalla. Hallituksen kaavailemat vapautukset altistavat lapset ja nuoret entistä enemmän alkoholin haittavaikutuksille, sekä sivullisille että suorille. Näiden vapautusten sijaan lasten ja nuorten hyvinvointi tulisi asettaa etusijalle, ja tehdä mahdolliset muutokset siltä pohjalta. Ensisijaisesti kansalaisia tulisi kannustaa nauttimaan alkoholijuomansa ravintolassa kotisohvan sijaan. Esimerkiksi anniskelualkoholin verotuksen keventäminen tukisi tätä tavoitetta. Lisäksi ravintoloiden turvallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, mikä tarkoittaa riittävästi järjestyksenvalvojia, ovimiehiä ja poliiseja.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 21.5.2016 Demokraatissa.