Siirry pääsisältöön

Porvoon sairaala – olisiko tunnelin päässä valoa?

Porvoon sairaalan synnytysosaston tulevaisuudesta on jo pitkään käyty keskusteluja. Synnytysosasto sai jatkoluvan vuoteen 2016 asti sillä perusteella, että Helsingissä sijaitseva Naistenklinikka oli remontissa. Viime syksynä tiesimme, että synnytysosaston tulevaisuus sekä ympärivuorokautinen päivystys Porvoossa oli uhattuna ja siitä syystä ryhdyimme keräämään nimiä adressiin marraskuussa 2015. Lyhyessä ajassa adressin tuli yli 1 000 allekirjoitusta ja nyt siinä on jo yli 2 500 allekirjoitusta. Toimitimme allekirjoitukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja Aki Lindénille viime joulukuussa. Samassa tapaamisessa keskustelimme syvällisesti Porvoon sairaalan tulevaisuudesta ja jatkoluvan hakemisesta.
Helmikuussa 2016 Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa Matti Nuutti oli henkilökohtaisesti yhteydessä ministeri Juha Rehulaan. Ministeri painotti vastauksessaan synnytysten turvallisuutta ja kertoi, että tämä näyttää johtavan synnytysten keskittämiseen. Ministeri toi myös esille Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan käynnissä olevat laajennukset. Ministeri totesi, että pääsääntöisesti päätökset voidaan tehdä paikallisesti – potilasturvallisuutta unohtamatta.
Tapasimme yhdessä Tapani Eskolan kanssa HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin sekä osan HUS:n hallituksen jäsenistä uudelleen helmikuun lopulla, jolloin saimme kuulla, että HUS:lla on selvitysryhmiä, jotka tarkastelevat alueen palvelutarvetta kokonaisuutena. Ilmeni myös, että HUS on tehnyt päivystykseen liittyviä selvitysraportteja, myös koskien synnytyksiä. Tässä vaiheessa ymmärsimme, että jatkolupaan tarvittavia perusteita ei ole ja että jatkoluvan saaminen näyttää haasteelliselta.
Sote-uudistus sai uuden käänteen, kun hallitus huhtikuussa 2016 ilmoitti, että sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka kilpailevat yksityisten palveluntuottajien kanssa samoilla markkinoilla, tulee yhtiöittää. Lisäksi saimme tiedon, että Keskustan pitkäaikainen toive maakuntahallinnosta näyttää toteutuvan. Nämä molemmat päätökset tulevat vaikuttamaan monella tapaa Porvoon sairaalaan tulevaisuuteen.
Samaan aikaan ministeriöstä oli viestitty HUS:n suuntaan, että poikkeuslupaa ei olisi tulossa Porvoon synnytysosastolle, vaikka HUS sitä hakisi – tämän toimitusjohtaja Lindén kertoi Uusimaalle 26.4., jolloin hän myös ilmoitti, ettei HUS tule hakemaan Porvoon synnytysosastolle jatkolupaa. Uutinen oli surullinen, sillä me haluaisimme säilyttää synnytysosaston Porvoossa. Tässä vaiheessa Anette Karlsson oli vielä henkilökohtaisesti yhteydessä Lindéniin asian tiimoilta. Lindén vahvisti tässä vaiheessa, että STM:n virkamiehet ovat ilmoittaneet, että uusia jatkolupia ei myönnetä ja tästä syystä HUS on käynnistänyt hallitut valmistelut synnytysten päättymiseksi Porvoossa vuodenvaihteessa. Tulossa oleva kesäsulku ennakoi myös tätä. Lisäksi Lindén toi esille, että HUS on asettanut työryhmän, joka valmistelee Porvoon sairaalan tulevaisuuden suunnitelmia ja että Porvoon sairaalan johto on tässä työssä vahvasti mukana.
Hallituksen sote-päätökset tulevat vaikuttamaan Porvooseen. Olemme samaa mieltä Porvoon sairaanhoitoalueen johtajan Leena Koposen kanssa siitä, että palvelutason turvaamiseksi Porvoon sairaalasta on tehtävä kilpailukykyinen lähisairaala, jossa ympärivuorokautinen päivystystoiminta on mahdollista säilyttää. Suunnitelmien mukaan Porvoon sairaalassa tulisi tulevaisuudessa toimimaan seuraavat yksiköt: ympärivuorokautinen yhteispäivystys, leikkausyksikkö, erikoisalojen poliklinikat, palliatiivinen poliklinikka, lastenyksikkö, psykiatrian yksikkö, päiväsairaala, dialyysiyksikkö, alueellinen kuntoutusyksikkö sekä naistentautien yksikkö, jossa tehdään myös jatkossa kirurgisia gynekologisia toimenpiteitä.
Olemme alusta asti taistelleet synnytysosastomme puolesta. Tässä vaiheessa on kuitenkin todettava tosiasiat – synnytysosasto tulee vastoin tahtoamme siirtymään Hyksiin. Jatkolupahakemukseen keskittyminen saattaa tässä tilanteessa vaarantaa koko sairaalan tulevaisuuden – sillä se viivyttäisi väistämättä Porvoon sairaalan kilpailukyvyn kehittämistä. Nyt on aika varmistaa, että häviävien toimintojen tilalle saadaan uusia, kuten suunnitellut palliatiivinen poliklinikka ja alueellinen kuntoutusyksikkö. Korvaavien toimintojen avulla voimme varmistaa, että meille kaikille porvoolaisille tärkeä sairaala säilyy ja ympärivuorokautinen päivystys jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi meidän itäuusmaalaisten on vaadittava, että Hyksiin perustetaan ruotsinkielinen synnytysosasto, sillä kaikilla tulee olla oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään.
Anette Karlsson, SDP
Matti Nuutti, SDP
Kirjoitus on julkaistu 28.5.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...