Siirry pääsisältöön

Päiväkoti Metsätähti tarvitaan

Porvoon Länsirannan keskivaiheille (Kultalistakadun varrelle) suunnitellaan kaavoituskatsauksen mukaan kymmenryhmäistä, eli 240 hoitopaikan päiväkotia. Kyseessä on marraskuun valtuustossa keskustelua herättänyt päiväkoti Metsätähti - Skogsstjärnan (entinen Näsin päiväkoti). Porvoon vuoden 2018 talousarvion mukaan sivistysverkkoselvityksen yhteydessä selvitetään voiko päiväkoti toimia yksityisenä palvelusetelipäiväkotina ja voitaisiinko investointi tehdä ulkopuolisella rahoituksella.

Silloin demariryhmä esitti, että päiväkotia ei toteuteta yksityisenä päiväkotina ja että sivistyslautakunta vielä tarkastelee päiväkodin kokoa ja selvittää alueen vuorohoitotarpeen. Valitettavasti valtuuston enemmistö ei ollut samaa mieltä - näin ollen kaupungin suurimman päiväkotiyksikön suunnittelu etenee kaavoituksessa ja päätöksen mukaan yksityisen toimijan etsiminen on virkamiesten työlistalla. Jatkossakin kaupungilla on vain yksi vuoropäiväkoti Toukovuoressa.

Tällä hetkellä Porvoossa on yhdeksän yksityistä päiväkotia, niistä kaksi ottaa suurempaa maksua (reilu 10 %) kuin mitä voimassa oleva palveluseteli, eli kunnallinen maksu on. Kaikilla perheillä ole mahdollisuutta valita kalliimpaa yksityistä toimijaa. Muun muassa siksi on erityisen huolestuttavaa, että keskeiselle paikalle suunniteltu kaupungin suurin yksikkö toteutettaisiin yksityisenä päiväkotina.

Näsin päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa Kokonniemen alueella. Uuden päiväkodin on tarkoitus olla valmis vuonna 2020. Nyt kuitenkin sivistysverkkoselvitys viivästyy - ison selvityskokonaisuuden ensimmäinen osa on todennäköisesti valmis toukokuussa. Mitään päätöksiä päiväkodin tulevaisuudesta ei ole marraskuun valtuuston jälkeen tehty. Toivottavasti sivistyslautakunta käsittelee asiaa mahdollisimman pian, jotta päätökset saataisiin tehtyä ja väistötiloissa olevat lapset pääsisivät mahdollisimman pian hyvään ja uuteen päiväkotiin.

Anette Karlsson



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...