Siirry pääsisältöön

Elever i Borgå förtjänar bättre skolor

Det har gjorts flera skolnätsutredningar i Borgå under de senaste åren. Den senaste utredningen publicerades i oktober 2016, men tyvärr var den bristfällig. Besluten om framtidens skolnät flyttades till nya fullmäktige. Skolorna, som i oktober föreslogs stängas (d.v.s. Ilolan, Peipon, Tuorilan, Kerkkoon och Epoon koulut samt Kullo bildningscenter och Sannäs skola), får inte investeringar i detta skede. Det lovades att skolbyggnadernas grundupprätthållning sköts, men det framkommer bl.a. i föräldrarnas skuggrapport att upprätthållningen har varit bristfällig i flera skolbyggnader.
Situationen är tråkig för både lärare och familjer, som inte vet vad det kommer att hända till deras närskola. Speciellt oroväckande är situationen i Sannäs skola, där en del av eleverna måste studera i en tillfällig paviljongbyggnad. År 2013, då man beslöt att stänga flera skolor i Borgå, lovades att Sannäs skola får en tilläggsbyggnad. Den har inte setts eller hörts av sens. Nu har den tillfälliga paviljongbyggnaden fått tilläggslov tills år 2018, efter vilket byggnaden inte mer kan användas. Hur går det för Sannäs skola om den lovade investeringen inte kommer i tid? Nya fullmäktige måste ta utbildningsnätet genast i behandling. Det finns inte tid att vänta på att strategin blir klar först.
Flera skolor i Borgå har mögelproblem. Nya inneluftsproblem framkommer hela tiden, till exempel i Hindhår bildningscenter som senast. 1500 barn är i tillfälliga baracker. Så länge som fler barn är i baracker på grund av inneluftsproblem, byggnadsprojekt eller andra orsaker skall inte friska byaskolor stängas. Borgå borde också sätta mer fokus på byggnadsskedet och byggmaterialet.
Kvalitet av bygget på 30-40 åriga offentliga betongbyggnader har visat sig vara mycket dålig. I kommunerna är det vanligt att man gör små renoveringar och påstår att problemen är lösta. Inom några år är problemen tillbaka. När man gör beslut bör man inte endast stirra på byggskedets kostnader, utan se byggnadens hela livscykelns upprätthållnings- och renoveringskostnader. Till exempel stock suger fukt i sig från inneluften och andas det ut tillbaka, då inneluften är för torr. Därtill sänker stockväggen ljud, vilket ökar trivseln. Att bygga i trä är en ekologisk och innovativ lösning, vilken kan lösa Finlands mögelproblem.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 3.3.2017 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...