Suomeen on rantautunut uusi ilmiö: puhumattomat kolmevuotiaat. Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Kieli opitaan kuulemalla ja puhe matkimalla. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tai jonkun mallin, muuten puhetta ja kieltä ei voi oppia. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä. Mielenkiintoinen ajatus lapsen kielellisten oikeuksien toteutu...

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa. Olen päässyt seuraamaan alueuudistusta kahdessa roolissa: sosiaalityöntekijänä ja päättäjänä. Paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta muutos tuo mukanaan kaikki toivotut mahdollisuudet. Olen kuitenkin innoissani. Mahdollisuuksia on monia. Yhteistyöllä voimme saavuttaa parempia palveluita lähellä ihmistä. Hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa voidaan tuoda palveluita lähelle ihmisiä. Esimerkiksi apteekit voisivat olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudessa. Joulukuussa juttelin erään apteekkarin kanssa ja kerroin, että alueemme laaja apteekkiverkko voisi antaa meille uusia mahdollisuuksia. Apteekkari oli samaa mieltä. Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää muun muassa siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia ...

Tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan, kuinka innoissaan pieni lapsi selaa lelukuvastoa ja odottaa joulutontun vierailua. Aamulla herätään kukonlaulun aikaan, koska yöllä tonttu on tuonut jotain kivaa lapsen kalenteriin. Joulun taika on vahvasti läsnä kodissani. Samalla muistelen omaa lapsuuttani. Silloin joulu ei ollut yhtä iloinen ja tunnelmallinen. Alkoholi oli vahvasti läsnä ja se varjosti kaikkia juhlapyhiä joulusta juhannukseen. Iloitsen siitä, että pystyn itse tarjoamaan lapselleni raittiin joulun. Juhla-ajat ovat erityisen tärkeitä arjesta palautumiseen, niin aikuisille kuin lapsille. Joulun toivoisi olevan rauhallista ja riidatonta aikaa kaikille perheelle, mutta ongelmilla on tapana kärjistyä juhlapyhien aikaan. Vanhempien alkoholinkäyttö on lapselle ongelma paljon useammin kuin vanhemmat haluaisivat uskoa. Se mikä aikuisista tuntuu ja näyttää harmittomalta ja hauskalta, ei aina ole sitä lapsen silmin. Lievästikin päihtynyt aikuinen herättää hämmennystä ja jopa pel...

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Eilen oli poliittisen urani pisin kokous, kotona olin joskus 00.00 jälkeen. Vähän alkoi kisakunto loppua, vaikka pidinkin kokouksen viimeisen puheenvuoron kannattaessani Siltakorven esitystä Gammelbackan hyvinvointitoimintojen säilyttämisestä. Kokouksesta nousi kaksi selkeää pääteemaa: Epoon koulun tulevaisuus ja kouluruokamiljoona. Myös muita tärkeitä asioita nostettiin esille, mutta ne jäivät pienemmälle huomiolle. Nostan nyt alkuun muutaman niistä ja kommentoin lopuksi näitä kahta ns kuumaa perunaa. Kaupunginhallituksen kokouksessa hyväksyttiin valmistelemani esitys, jossa esitettiin mopoilulle turvallisen alueen selvittämistä. Lisäksi investointisuunnitelmaan lisättiin rahaa tennisseinän rakentamiseksi. Nämä kaksi asiaa olivat esillä jo vuonna 2018, kun teimme näihin liittyen valtuustoaloitteen yhdessä Riitta Aholan kanssa. Myös Nea Hjeltin esitys koirapuiston perustamisesta Länsirannalle menestyi kaupunginhallituksessa. Lisäksi ...

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat sekä linjojen takana kokousta seuraavat Minulla, kuten monella muulla ennen minua tänään, on paljon sanottavaa – pahoittelut siis jo etukäteen. Toivottavasti jakasamme silti kuunnella toisiamme, sillä mielestäni tänään päätetään tärkeistä asioita, joiden osalta näyttää olevan monella vielä paljon avoimia kysymyksiä mielessä. SDP:n ryhmäpuheenjohtaja tuossa aiemmin puhui monesta minulle tärkeästä asiasta, kuten mm. Gammelbackan tulevaisuudesta. Itse en kuitenkaan nyt puhu Gammelbackasta, sillä teillä kaikilla lienee vuosien varrelta tiedossa, että kyseisen alueen kehittäminen on mielestäni erittäin tärkeää. Hyvät valtuutetut Haluan puhua teille minulle tärkeästä esityksestä, joka ei menestynyt kaupunginhallituksessa, nimittäin Oppimisen olohuoneesta. Kyseinen termi on varmaan monelle uusi ja siksi on tarpeen kertoa asiasta enemmän. Oppimisen olohuone on Erilaisten oppijoiden liiton vahvasti tukema konsepti, jossa aikuiset...

Läheisten auttaminen ja omaishoitajuus on jotenkin läsnä meidän jokaisen elämässä. Lapsuudessani omaishoito näyttäytyi ihan tavallisena lähimmäisenrakkautena, sillä sain nähdä isoäitini toimivan isomummini omaishoitajana. Nyt aikuisena ymmärrän, että kyseessä on usein omaishoitajalle erittäin raskas, vaikkakin rakas työ. Ystäväpiirissäni on sekä lasten että ikääntyneiden omaishoitajia ja tiedän, että kukaan ei toimi omaishoitajana rikastuakseen. Taustalla on aina aito halu auttaa itselle rakasta ihmistä. Omaishoidon taloudellinen ulottuvuus ei kuitenkaan ole merkityksetön. Yksilölle omaishoito usein tarkoittaa köyhyysloukkua ja uupumusriskiä. Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen on usein vaikeaa. Yhteiskunnalle kyse on taloudellisesti kannattavasta toiminnasta, sillä olisihan omaishoidettavien hoitaminen paljon kalliimpaa ilman omaishoitajia. Omaishoidon tuki jaetaan jatkossa kaikissa alueen kunnissa kolmeen luokkaan: 1) päivittäinen toistuva hoidon tarve, 2) ympärivuorokautinen...

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Tämä suuri palvelujen hallinnointitavan muutos tähtää suomalaisten hyvinvoinnin kasvamiseen ja terveyserojen kaventumiseen. Muutoksen ensimmäinen vaihe on onnistunut, jos alkuvuodesta asiakas ei vielä huomaa koko muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut sujuvat kuten aikaisemminkin, tietojärjestelmät toimivat ja henkilöstö pystyy työskentelemään kuten ennenkin. Muutoksen toisen vaiheen on tarkoitus näkyä alueen asukkaille – parempina ja joustavampina palveluina. Valitettavasti tämä on vielä toiveajattelua, sillä rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Vaikka Itä-Uusimaa on yksi uuden rahoitusjärjestelmän voittajista, eli meidän alueelle on laskennallisesti tulossa enemmän rahaa, on rahoitusmallissa valuvikoja. Suurimmat huolenaiheet ovat: muutosvaiheen kustannukset ja pelastustoimen rahoitusmallin ongelmakohdat. Hyvinvointialueen budjetointi tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe koskee vuosien 2023–2025 ennakoi...