Siirry pääsisältöön

Annetaan lapsille raitis joulu

Tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan, kuinka innoissaan pieni lapsi selaa lelukuvastoa ja odottaa joulutontun vierailua. Aamulla herätään kukonlaulun aikaan, koska yöllä tonttu on tuonut jotain kivaa lapsen kalenteriin. Joulun taika on vahvasti läsnä kodissani. Samalla muistelen omaa lapsuuttani. Silloin joulu ei ollut yhtä iloinen ja tunnelmallinen. Alkoholi oli vahvasti läsnä ja se varjosti kaikkia juhlapyhiä joulusta juhannukseen. Iloitsen siitä, että pystyn itse tarjoamaan lapselleni raittiin joulun.

Juhla-ajat ovat erityisen tärkeitä arjesta palautumiseen, niin aikuisille kuin lapsille. Joulun toivoisi olevan rauhallista ja riidatonta aikaa kaikille perheelle, mutta ongelmilla on tapana kärjistyä juhlapyhien aikaan. Vanhempien alkoholinkäyttö on lapselle ongelma paljon useammin kuin vanhemmat haluaisivat uskoa. Se mikä aikuisista tuntuu ja näyttää harmittomalta ja hauskalta, ei aina ole sitä lapsen silmin. Lievästikin päihtynyt aikuinen herättää hämmennystä ja jopa pelkoa lapsessa. Alkoholi pilaa liian monen lapsen joulun. Yllättävän moni alaikäinen kokee aikuisen alkoholinkäytön haitalliseksi. Neljäsosa lapsista on kokenut aikuisten alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja - kaksi prosenttia jatkuvasti ja peräti 24 prosenttia joskus.

Raittiit joulut, kuten myös muut juhlat, rakentavat merkittävällä tavalla lapsen tasapainoista kehitystä ja myönteistä tulevaisuuden odotusta. Perheiden on tärkeää viettää yhteistä aikaa, niin että lapsille kehittyy turvallinen ja huolehtiva elinympäristö – niin arjessa kuin juhlassakin.

Tänä vuonna voisimme miettiä tarkkaan sitä, kuinka kostean joulun tarjoamme lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ehkä meillekin riittäisi se terästämätön glögi juhlajuomaksi. Paras joululahja lapselle on iloinen yhdessäolo turvallisten aikuisten seurassa. Tunnetaan lämpöä lähimmäistä kohtaan ja annetaan lapsille raitis joulu!

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 21.12.2022 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...