Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa. Olen päässyt seuraamaan alueuudistusta kahdessa roolissa: sosiaalityöntekijänä ja päättäjänä. Paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta muutos tuo mukanaan kaikki toivotut mahdollisuudet. Olen kuitenkin innoissani. Mahdollisuuksia on monia. Yhteistyöllä voimme saavuttaa parempia palveluita lähellä ihmistä.
Hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa voidaan tuoda palveluita lähelle ihmisiä. Esimerkiksi apteekit voisivat olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudessa. Joulukuussa juttelin erään apteekkarin kanssa ja kerroin, että alueemme laaja apteekkiverkko voisi antaa meille uusia mahdollisuuksia. Apteekkari oli samaa mieltä.
Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää muun muassa siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia ja rokotuksia. Näitä palveluita on mahdollista järjestää sekä apteekkien omana palvelutuotantona tai siten, että apteekit tarjoavat tiloja hyvinvointialueen työntekijöille ja työlle. Myös terveysteknologia antaa meille uusia mahdollisuuksia, ja apteekkien rooli tässä voisi olla merkittävä palveluiden saatavuuden parannus.
Apteekkien tarjoama neuvonta on myös erittäin arvokasta. Allekirjoitan tämän myös itse, sillä usein, varsinkin viikonloppuna, olen saanut apteekista arvokasta neuvoa, apua ja mielenrauhaa esimerkiksi oman lapsen flunssan oireisiin liittyen. Apteekkien antama neuvonta vähentää perusterveydenhuollon kuormitusta ja rahassa arvioituna neuvonnan aikaansaama säästö muualla terveydenhuollossa on valtakunnallisella tasolla melkein miljardi euroa vuodessa. Kyse ei siis ole mistään pienestä asiasta. Apteekit ovat tärkeitä terveydenhuollon ensipisteitä, sillä ne neuvovat itsehoidossa, opastavat itsehoitolääkkeen valinnassa ja käytössä sekä ohjaavat tarvittaessa lääkäriin.
Apteekkien merkitys on jo nyt merkittävä. Olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää entistä tiiviimmäksi ja paremmin asiakkaita palvelevaksi.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 20.1.2023 Uusimaassa.
Hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa voidaan tuoda palveluita lähelle ihmisiä. Esimerkiksi apteekit voisivat olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudessa. Joulukuussa juttelin erään apteekkarin kanssa ja kerroin, että alueemme laaja apteekkiverkko voisi antaa meille uusia mahdollisuuksia. Apteekkari oli samaa mieltä.
Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää muun muassa siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia ja rokotuksia. Näitä palveluita on mahdollista järjestää sekä apteekkien omana palvelutuotantona tai siten, että apteekit tarjoavat tiloja hyvinvointialueen työntekijöille ja työlle. Myös terveysteknologia antaa meille uusia mahdollisuuksia, ja apteekkien rooli tässä voisi olla merkittävä palveluiden saatavuuden parannus.
Apteekkien tarjoama neuvonta on myös erittäin arvokasta. Allekirjoitan tämän myös itse, sillä usein, varsinkin viikonloppuna, olen saanut apteekista arvokasta neuvoa, apua ja mielenrauhaa esimerkiksi oman lapsen flunssan oireisiin liittyen. Apteekkien antama neuvonta vähentää perusterveydenhuollon kuormitusta ja rahassa arvioituna neuvonnan aikaansaama säästö muualla terveydenhuollossa on valtakunnallisella tasolla melkein miljardi euroa vuodessa. Kyse ei siis ole mistään pienestä asiasta. Apteekit ovat tärkeitä terveydenhuollon ensipisteitä, sillä ne neuvovat itsehoidossa, opastavat itsehoitolääkkeen valinnassa ja käytössä sekä ohjaavat tarvittaessa lääkäriin.
Apteekkien merkitys on jo nyt merkittävä. Olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää entistä tiiviimmäksi ja paremmin asiakkaita palvelevaksi.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 20.1.2023 Uusimaassa.
