Olen samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin (r.) kanssa siitä, että varhaiskasvatukseen ja peruskouluun tulee panostaa (UM 14.11.). Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, jonka yhteiskunta voi tehdä. Tästä syystä SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista ja päivähoidon ryhmäkokojen pienentämistä. Porvoon sivistyslautakunnassa demarit halusivat, että kaupunki hakee mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, mutta siihen ei valitettavasti saatu tukea.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on seuraavien hallitusten keskeisin tehtävä. On luotava kestävä ja eheä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Päätöksiä ja tulevaisuusinvestointeja on tehtävä tutkitun tiedon pohjalta, ei mututuntumalla. Tästä syystä olen eri mieltä Nylanderin kanssa oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Monet kansainväliset tutkimukset, talouspolitiikan arviointineuvosto ja Opetusalan Ammattijärjestö toteavat, että oppivelvollisuusiän pidentäminen on hyvä keino estää koulupudokkuutta ja vähentää perhetaustan vaikutusta kouluttautumiseen.
Joka viides uusmaalainen 20-29-vuotias nuori on pelkän perusasteen varassa. Näin ei voi jatkua. RKP:n peräänkuuluttamat räätälöidyt ratkaisut eivät ole saavuttaneet toivottuja tuloksia, kun tarkastellaan koko väestön koulutustason kehitystä. Erilaisiin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun varaan jää vuosittain tuhansia nuoria. Yhteiskunta ei saa viestiä nuorille ja perheille, että 16-vuotiaana voi jäädä kotiin. Ennen kaikkea meidän ei tule antaa nuorille sellaista tunnetta, että he eivät kelpaa - sellaisen tunteen he saavat kirjeestä, jossa kerrotaan että he eivät saa opiskelupaikkaa. Nyt tarvitaan toimia, jotka ovat tutkitusti tehokkaita ja toimivia. Nuoret ansaitsevat hyvät eväät elämään!
Anette Karlsson
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on seuraavien hallitusten keskeisin tehtävä. On luotava kestävä ja eheä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Päätöksiä ja tulevaisuusinvestointeja on tehtävä tutkitun tiedon pohjalta, ei mututuntumalla. Tästä syystä olen eri mieltä Nylanderin kanssa oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Monet kansainväliset tutkimukset, talouspolitiikan arviointineuvosto ja Opetusalan Ammattijärjestö toteavat, että oppivelvollisuusiän pidentäminen on hyvä keino estää koulupudokkuutta ja vähentää perhetaustan vaikutusta kouluttautumiseen.
Joka viides uusmaalainen 20-29-vuotias nuori on pelkän perusasteen varassa. Näin ei voi jatkua. RKP:n peräänkuuluttamat räätälöidyt ratkaisut eivät ole saavuttaneet toivottuja tuloksia, kun tarkastellaan koko väestön koulutustason kehitystä. Erilaisiin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun varaan jää vuosittain tuhansia nuoria. Yhteiskunta ei saa viestiä nuorille ja perheille, että 16-vuotiaana voi jäädä kotiin. Ennen kaikkea meidän ei tule antaa nuorille sellaista tunnetta, että he eivät kelpaa - sellaisen tunteen he saavat kirjeestä, jossa kerrotaan että he eivät saa opiskelupaikkaa. Nyt tarvitaan toimia, jotka ovat tutkitusti tehokkaita ja toimivia. Nuoret ansaitsevat hyvät eväät elämään!
Anette Karlsson
