Hallituksen massiiviset leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidän on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä on siirretty lähiopetuksesta työpaikoilla oppimiseen ja omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta.
Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on kouluvuosia vielä edessä kun taas toisen pitäisi saada kaikki tarvittavat tiedot ja taidot työelämään siirtymistä varten. Tilanne tuntuu järjettömältä.
Ammatillisen koulutuksen opettajat kertovat (HS 21.10.), että opiskelemaan hyväksytään henkilöitä, jotka eivät sovellu alalle. Taustalla on se, että soveltuvuuskokeet poistettiin vuonna 2015. Nyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että soveltuvuuskokeet tulee palauttaa sosiaali- ja terveysalalle sekä turvallisuusalalle.
Työpaikoilla ollaan huolissaan ammatillisen koulutuksen tilasta ja tulevaisuuden ammattilaisten osaamisesta. Työpaikkaohjaajilla on harvoin aikaa perusasioiden opettamiseen - esimerkiksi lähihoitajaopiskelijan tulee osata lääkelaskuja, ilman että työpaikkaohjaaja opettaa kertotaulua kädestä pitäen. Työpaikoilla tahti on kova. Muistan hyvin millaista harjoittelussa oli - siinä joko omatoimisesti opetteli tekemään tai seisoi vieressä ihmettelemässä. Ministeriö lupasi, että opettajat ovat enemmän läsnä työpaikoilla. Valitettavasti se ei ole toteutunut. Eikä se ole yllätys, sillä opettajien määrää on hallituksen leikkausten takia vähennetty. Nyt näyttää siltä, että meidän tulevaisuuden työntekijät valmistuvat ammattiin heikoilla taidoilla. Sillä tulee olemaan pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan. Korjausliike tarvitaan heti. Nuoret ansaitsevat parempaa!
Anette Karlsson
Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on kouluvuosia vielä edessä kun taas toisen pitäisi saada kaikki tarvittavat tiedot ja taidot työelämään siirtymistä varten. Tilanne tuntuu järjettömältä.
Ammatillisen koulutuksen opettajat kertovat (HS 21.10.), että opiskelemaan hyväksytään henkilöitä, jotka eivät sovellu alalle. Taustalla on se, että soveltuvuuskokeet poistettiin vuonna 2015. Nyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että soveltuvuuskokeet tulee palauttaa sosiaali- ja terveysalalle sekä turvallisuusalalle.
Työpaikoilla ollaan huolissaan ammatillisen koulutuksen tilasta ja tulevaisuuden ammattilaisten osaamisesta. Työpaikkaohjaajilla on harvoin aikaa perusasioiden opettamiseen - esimerkiksi lähihoitajaopiskelijan tulee osata lääkelaskuja, ilman että työpaikkaohjaaja opettaa kertotaulua kädestä pitäen. Työpaikoilla tahti on kova. Muistan hyvin millaista harjoittelussa oli - siinä joko omatoimisesti opetteli tekemään tai seisoi vieressä ihmettelemässä. Ministeriö lupasi, että opettajat ovat enemmän läsnä työpaikoilla. Valitettavasti se ei ole toteutunut. Eikä se ole yllätys, sillä opettajien määrää on hallituksen leikkausten takia vähennetty. Nyt näyttää siltä, että meidän tulevaisuuden työntekijät valmistuvat ammattiin heikoilla taidoilla. Sillä tulee olemaan pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan. Korjausliike tarvitaan heti. Nuoret ansaitsevat parempaa!
Anette Karlsson
