Siirry pääsisältöön

Ammatilliseen koulutukseen panostettava

Hallituksen massiiviset leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidän on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä on siirretty lähiopetuksesta työpaikoilla oppimiseen ja omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta.

Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on kouluvuosia vielä edessä kun taas toisen pitäisi saada kaikki tarvittavat tiedot ja taidot työelämään siirtymistä varten. Tilanne tuntuu järjettömältä.

Ammatillisen koulutuksen opettajat kertovat (HS 21.10.), että opiskelemaan hyväksytään henkilöitä, jotka eivät sovellu alalle. Taustalla on se, että soveltuvuuskokeet poistettiin vuonna 2015. Nyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että soveltuvuuskokeet tulee palauttaa sosiaali- ja terveysalalle sekä turvallisuusalalle.

Työpaikoilla ollaan huolissaan ammatillisen koulutuksen tilasta ja tulevaisuuden ammattilaisten osaamisesta. Työpaikkaohjaajilla on harvoin aikaa perusasioiden opettamiseen - esimerkiksi lähihoitajaopiskelijan tulee osata lääkelaskuja, ilman että työpaikkaohjaaja opettaa kertotaulua kädestä pitäen. Työpaikoilla tahti on kova. Muistan hyvin millaista harjoittelussa oli - siinä joko omatoimisesti opetteli tekemään tai seisoi vieressä ihmettelemässä. Ministeriö lupasi, että opettajat ovat enemmän läsnä työpaikoilla. Valitettavasti se ei ole toteutunut. Eikä se ole yllätys, sillä opettajien määrää on hallituksen leikkausten takia vähennetty. Nyt näyttää siltä, että meidän tulevaisuuden työntekijät valmistuvat ammattiin heikoilla taidoilla. Sillä tulee olemaan pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan. Korjausliike tarvitaan heti. Nuoret ansaitsevat parempaa!

Anette Karlsson


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...