Siirry pääsisältöön

Lapset, nuoret ja valtuuston päätökset

On ilahduttavaa, että lasten ja nuorten asiat sekä valtuuston päätökset kiinnostavat ja herättävät keskustelua. Oppivelvollisuusiän nostaminen on tärkeä uudistus, joka tulee toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Monen asiantuntijan ohella myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattavat sitä. Varhaiskasvatuksen osalta esiopetus muutettiin velvoittavaksi viime kaudella, sosialidemokraattisen opetusministerin johdolla. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä ja maksujen alentamista. Lisäksi haluamme edistää ”Suomalaista Islannin mallia”, joka sisältää muun muassa kokonaisen koulupäivän periaatteen. Porvoossa kolmiportainen tuki toimii melko hyvin, viime vuonna vain yksi porvoolaisnuori jäi ilman päättötodistusta. Oikea-aikainen tuki on keskeisessä roolissa, sillä sen avulla voidaan ennaltaehkäistä isoja pulmia. Tästä aiheesta olen kirjoittanut laajemmin (14.3.2018) Uusimaassa.

Lastenohjaaja-Sosionomina olen työskennellyt muun muassa päiväkodeissa ja tiedän, millaista arki siellä on. Siksi olin tyytyväinen, kun onnistuimme yhteistyöllä yli puoluerajojen varmistamaan, ettei Porvoo suurentanut lapsiryhmiä tai poistanut subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaikka maan hallitus sitä vaati. Porvoon sivistyslautakunnassa demarit myös esittivät, että kaupunki hakisi mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, mutta sille ei valitettavasti tullut tukea.

Valtuustossa käytiin laaja keskustelu, jonka jälkeen äänestettiin useista esityksistä, jotka liittyivät lastentarhanopettajien palkkoihin. Valtuuston enemmistö, minä mukaan lukien, ei tukenut esitystä, jossa valtuusto olisi euromääräisesti päättänyt lastentarhanopettajien palkankorotuksista. Syynä, ainakin minun ryhmälläni oli, ettei valtuusto voi hallintosäännön mukaan päättää yksittäisen henkilöstöryhmän palkankorotuksista. Jos olisimme niin tehneet, olisimme syyllistyneet toimivallan ylitykseen. Silloin kaupunginhallituksen olisi täytynyt laillisuusvalvonnan pykälän kohdalla todeta, että kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on jätettävä päätös toimeenpanematta. Tämä tieto on saatu sekä Kuntaliiton asiantuntijoilta, että omalta henkilöstöjohtajaltamme Anu Kalliosaarelta. Me sosialidemokraatit olemme tarkkoja siitä, että asiat tehdään oikein ja kestävästi, jotta kuntalaiset voivat luottaa, että tehdyt päätökset toteutuvat. Porvoolaisille olisi todella harmillista ja hämmentävää, jos valtuusto tekisi päätöksen, jota ei voitaisi toimeenpanna.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla on työn vaativuuteen nähden pienet palkat. Kaikki hoitajat, lastentarhanopettajat, opettajat ja ohjaajat tekevät arvokasta työtä. Olisi toivottavaa, että näiden ihmisten toimeentuloa parannettaisiin valtakunnallisesti työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Se olisi oikein ja silloin kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti. Minä tulen aina äänestämään sen mukaan mitä faktat ja sydän sanoo. Ja olen aina valmis keskustelemaan porvoolaisille ja itäuusmaalaisille tärkeistä asioista.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 24.11.2018 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...