Siirry pääsisältöön

Monipuolisempi kirjastoauto?

Sivistyslautakunta keskusteli kokouksessa (21.3.) uuden kirjastoauton hankkimisesta. Kirjastoauton hankkimisesta päätetään sivistystoimen investointien yhteydessä. On selvää, että jonkinlainen palveluauto tarvitaan tulevaisuudessa, mutta onko se perinteinen kirjastoauto, siitä tulisi keskustella. Maailma muuttuu ja sen myötä kaupungin tarjoamia palveluita on kehitettävä. On tärkeää, että kylissä asuvat ihmiset saavat erilaisia palveluita. Samaan aikaan on pohdittava, miten palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Nyt kun Porvoossa pohditaan uuden kirjastoauton hankkimista, tulee pohtia voisiko autossa olla kirjastopalveluiden lisäksi myös muita palveluita. Esimerkiksi Mäntsälässä on otettu käyttöön nuokkaribiili - eli kiertävä nuorisotila. Autosta löytyy erilaisia välineitä, kuten kuplafutis. Auto palvelee liikkuvana yksikkönä niin keskustaa kuin kyliäkin ja se voi parkkeerata paikalle myös erilaisiin tapahtumiin.

Osallistuin jokin aika sitten Kulttuuritalo Grandilla järjestettyyn Nuorten ääni -tapahtumaan, jossa nuoret saivat kertoa meille päättäjille toiveitaan. Nuorisotilojen tärkeys nousi esille useassa puheenvuorossa. Ilmeni myös, että kylissä ei ole kunnollisia nuorisotiloja. Lisäksi bussit kulkevat vaihtelevasti, joten kaikista kylistä ei pääse joustavasti keskustan nuorisotiloihin. Nuoret kertoivat, että heille on tärkeää, että kaupungista löytyy paikkoja, joissa voi oleskella ja vain “hengailla”. Nuokkaribiili voisi olla ratkaisu tähän toiveeseen. Toivon, että sivistyslautakunta yhdessä nuorisotoimen kanssa pohtivat, jos kirjastoautoon voisi yhdistää kiertävän nuorisotilan.

Anette Karlsson


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...