Siirry pääsisältöön

Sivistyslautakunnan päätös maksuttomasta varhaiskasvatuksesta oli pettymys

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson on pettynyt Porvoon sivistyslautakunnan päätökseen jäädä 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun ulkopuolelle.

- Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Aiemmin peruskoulu on kyennyt tasaamaan eroja, mutta nyt Suomen etu on Pisa-tutkimuksessa kadonnut. Laadukas varhaiskasvatus on paras keino vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä, Karlsson toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnille on avattu haku, jossa voi hakea valtionavustusta maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseen 5-vuotiaille. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta 19 000 lasta.

- Ilahduin, kun huomasin, että hallituspuolue Kokoomus tuli maksuttoman varhaiskasvatuksen suhteen SDP:n linjoille, sillä lapsiin sijoittaminen todella kannattaa. Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn. Sen sijaan oli suuri pettymys huomata, että Porvoossa Kokoomuksella, Keskustalla, Vihreillä ja RKP:llä (yhtä lukuun ottamatta) ei ollut kiinnostusta hakeutua mukaan kokeiluun. Tämä juna menee meiltä nyt ohi, Karlsson huomauttaa.

Markus Hammarström teki sivistyslautakunnan kokouksessa (13.2.) ehdotuksen, jota jäsen Korpi kannatti, että Porvoon kaupunki hakee erityisavustusta 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja tekee päätöksen vasta sen jälkeen, jos avustus myönnetään. Sivistyslautakunta päätti äänin 8 (von Schoultz, Hjelt, Kivineva, Korhonen, Kulju, Lattu, Ranta, Svedberg) vastaan 3 (Hammarström, Korpi, Lönnfors) hyväksyä esittelijän ehdotuksen: että Porvoo ei hae erityisavustusta 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Porvoon tulee valmistautua kokeilun jälkeiseen aikaan ja mahdolliseen 5-vuotiaiden 20 viikkotunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...