Siirry pääsisältöön

Nuorten seksuaaliterveyteen panostettava

Rahanpuute ei saisi olla esteenä nuorten hyvinvoinnille ja terveydelle. Monessa tapauksessa näin kuitenkin on, sillä kaikilla nuorilla ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitä. Tilanne voi ajaa nuoren varastamaan tai harrastamaan suojaamatonta seksiä. Väestöliitto on ajanut ehkäisyn maksuttomuutta jo yli 10 vuotta. Nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että ilmapiiri olisi kääntymässä. Porvoossa tehtiin viime vuonna päätös maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 25-vuotiaille. Nyt myös Loviisalla on mahdollisuus tulla mukaan positiivisen kehityksen tielle hyväksymällä valtuutettujen Nevalainen ja Uutinen aloite (LS 19.1.) maksuttomasta ehkäisystä nuorille. Kyseessä on iso alkuinvestointi, joka todennäköisesti maksaa itsensä nopeasti takaisin, kuten kävi Vantaalla ja Raumalla.

Loviisassa tehdään vuosittain noin 20 raskaudenkeskeytystä. Tutkimusten mukaan eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20–24-vuotiaille. Raskaudenkeskeytysten takana on useita syitä, joista enemmistö on sosiaalisia. Merkittävin syy on toimimaton tai puutteellinen ehkäisy. Taloudellisia säästöjä koituisi pitkällä aikavälillä, jos maksuttomalla ehkäisyllä voidaan vähentää raskaudenkeskeytyksiä. Puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jonka nuori joutuu kokemaan, kun hän joutuu läpikäymään raskaudenkeskeytyksen.

Vantaalla ja Raumalla säästöihin on laskettu vain raskaudenkeskeytysten vähenemisen vaikutukset. Todellisuudessa säästöjä on kuitenkin tullut enemmän, sillä myös sukupuolitautitartuntojen, erityisesti klamydiatartuntojen, määrät olivat vähentyneet. Noin kaksi kolmasosaa klamydiatartunnan saaneista on alle 25-vuotiaita. Loviisassa todetaan vuosittain noin sata klamydiainfektiota. Noin 90 prosenttia naisten klamydiatulehduksista on oireettomia, miehillä oireita on noin puolella tartunnan saaneista. Klamydia aiheuttaa hoitamattomana mm. lapsettomuutta ja lapsettomuuden hoito on yhteiskunnalle hyvin kallista. Maksuttoman ehkäisyn rahallinen hyöty on siis merkittävä, kun yhdistää raskauden- ja sukupuolitautien ehkäisyn hyödyt ja huomioi myös ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 2.2.2018 Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...