Siirry pääsisältöön

Tolkkis tarvitsee koulun ja päiväkodin

Opetuslautakuntaa käsittelee torstaina Tolkkisten koulujen ja päiväkodin tulevaisuutta. Tolkis skolan ja päiväkodin tarveselvitys ja hankesuunnitelma on laadittu maaliskuussa 2014. Sen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka muodostavat perustellun syyn arvioida tilannetta laajemmin, ja selvittää myös muita vaihtoehtoja. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jo vuonna 2015 tuonut esille kannattavansa kaksikielisen koulurakennuksen rakentamista Tolkkisiin.
Tolkkisten alueelle Mensakseen, on kaavoitettu uusia tontteja pientaloille ja on odotettavissa, että alueelle muuttaa yhä enemmän lapsiperheitä. Opetushallituksen mukaan (2013) kaksikieliset oppilaat ovat lisääntyneet ja ruotsinkieliset puolestaan vähentyneet. On todennäköistä, että sama trendi jatkuu. Monessa tapauksessa ruotsinkielinen lähikoulu on voitu turvata kieliryhmien yhteisellä koulurakennuksella. Näin voidaan myös säästää tilakustannuksissa ja saada aikaan synergiaetuja molemmille kieliryhmille. Lisäksi saman katon alla toimivien koulujen lapset tutustuvat toisiinsa, mikä puolestaan vähentää kieliryhmien välisiä ennakkoluuloja.
Mielestämme uuden koulurakennuksen rakentaminen, sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille, on tarkoituksenmukaista. Lasten turvallinen koulumatka ja laadukas koulu on sekä Porvoon kaupungin että porvoolaisten perheiden etu. Kun teemme koulupäätöksiä tänään, on tärkeää muistaa, että ne vaikuttavat seuraavan 50:en vuoden ajan. Toivomme ja kannustamme opetuslautakuntaa tekemään Tolkkisten alueen kehittymisen kannalta parhaan mahdollisen päätöksen, mikä mielestämme on kaksikielisen koulurakennuksen, sisältäen kaksikielisen esikoulun, rakentaminen alueelle sekä Tolkkisten koulun terveiden osien muuntaminen päiväkodiksi.
Anette Karlsson
Matti Nuutti
Kirjoitus on julkaistu 16.6.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...