Rahattomien hyvinvointi ja terveys uhattuna

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset. Myös työssäkäyvät ovat terveempiä kuin työttömät. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret ja kasvavat jatkuvasti. Nykyinen hallitus pyrkii tarttumaan härkää sarvista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen avulla, jonka tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden takaaminen kaikille ja terveyserojen kaventaminen.
Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla henkilöllä. Myös työllisyysaste kasvaisi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveyserot kaventuvat.
Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää niitä suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole työterveyshuoltoa. Ja julkisessa terveydenhuollossa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Tähän on saatava muutos.
Professori Hannu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut yksityisten sairausvakuutusten käyttöä Suomessa. Tärkein syy vakuutusten hankintaan oli halu päästä julkisten palvelujen jonojen ohi nopeammin hoitoon. Tutkimuksen perusteella vakuutusten hankinta on yleisempää varakkailla ja koulutetuilla.
Vähävaraisten terveyden esteenä ei ainoastaan ole heikommat mahdollisuudet päästä lääkärin vastaanotolle, vaan myös tarvittavien lääkkeiden ostaminen saattaa muodostaa ongelman. Kelan tutkimukseen (2013) vastanneista joka kymmenes kertoi jättäneensä ostamatta lääkkeitä viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa.  Osalla köyhään väestönosaan kuuluvista terveydenhuoltokulut muodostavat jopa yli 40 % perheen maksukyvystä.
Lääkkeiden omavastuut ovat pienituloisille todella suuria. Suomessa lääkekustannusten vuotuinen omavastuun katto on 610 euroa. Muissa Pohjoismaissa se on noin 300 euroa. Korkeat kustannukset haittaavat etenkin pitkäaikaissairaita ja työmarkkinatuella eläviä, joista jopa kolmas ei pysty ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä.
Kalliit lääkkeet ovat pikavoitto valtiolle, sillä pitkällä tähtäimellä sairauden hoitamatta jättäminen johtaa kalliisiin hoitoihin tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Mielestäni korvattujen lääkkeiden vuotuista omavastuuta on alennettava vähintään muiden Pohjoismaiden tasolle ja lääkekorvaukset on saatava osaksi terveydenhuollon kokonaisbudjettia. Terveys kuuluu myös vähävaraisille.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 13.1.2015 Uusimaassa.