Siirry pääsisältöön

Uudenmaan Demarinaiset: Anette Karlsson Demarinaisten varapuheenjohtajaksi

Uudenmaan Demarinaiset esittävät Anette Karlssonia Demarinaisten varapuheenjohtajaksi tulevalle kaudelle. Karlsson on kaksikielinen sosionomi Vantaalta. Karlsson toimii vuoden 2014 loppuun Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtajana. Vuonna 2015 Karlsson toimii Uudenmaan Demarinaisten varapuheenjohtajana.
– Oletamme helposti, että yhteiskuntamme on turvallinen ja tasa-arvo on jo saavutettu. Tämä on kuitenkin harhaa, sillä yhteiskunnassamme on yhä monia epäkohtia. Esimerkiksi naisten ja miesten välisissä palkkaeroissa, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa Suomella ja Demarinaisilla on paljon töitä tehtävänä, Anette Karlsson painottaa.
Sosialidemokratia on feministinen liike. Feminismillä tarkoitetaan liikettä, joka pyrkii vapauttamaan miehet ja naiset heitä kahlitsevista sukupuoleen liittyvistä jäykistä rakenteista.
– Käsitykset eri sukupuolirooleista eli sukupuolille ominaisesta tai soveliaaksi koetusta käytöksestä muodostuvat jo varhaislapsuudessa. Kasvatuksen tulee jo päivähoidossa olla sukupuolisensitiivistä. Sukupuolittuneiden rakenteiden entistä parempi tunnistaminen auttaa aidon tasa-arvon toteutumista, Karlsson korostaa.
– Naisliitto tarvitsee osaavia ja innokkaita tekijöitä. Anette Karlssonilla on vahva osaaminen ja kokemus järjestö- sekä vaikuttamistyöstä. Hänellä on laajat verkostot Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa. Demarinaiset saisivat hänestä innostavan ja valovoimaisen varapuheenjohtajan, Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Mirja Suhonen linjaa.
Sosialidemokraattisten Naisten liittokokous pidetään Lappeenrannassa 1.-2.11.2014.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »