Siirry pääsisältöön

Maksuhäiriö ei saa johtaa asunnottomuuteen

Kaikilla on oltava oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen asumiseen. Asunnottomuus loukkaa ihmisarvoa ja se on poistettava määrätietoisilla toimenpiteillä. Yksi syy asunnottomuuteen on kotivakuutuksen puute. Enemmistö vuokranantajista vaatii kotivakuutuksen, jotta vuokrasuhde voi syntyä. On kuitenkin olemassa ihmisryhmä, joille kotivakuutusta ei myönnetä.
Maksuhäiriömerkintä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa ihminen ei saa kotivakuutusta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ihminen ei saa vuokra-asuntoa. Maksuhäiriömerkinnän voi saada yhdestä maksamatta jääneestä puhelinlaskusta tai vuokrarästistä. Luottotietojen menettäminen estää asunnon saamisen vapailta markkinoilta, sillä maksuhäiriömerkinnän saanutta pidetään usein epäluotettavana vuokralaisena, vaikka merkinnän takana olisivat edellisen puolison tai vanhemman talousongelmat. Ilman kotia on haasteellista selvitä taloudellisista ja muista ongelmista. Arjen pohja puuttuu ja ihminen elää jatkuvassa epävarmuudessa.
Monet vakuutusyhtiöt käyttävät Suomen Asiakastieto -palvelua, jonka kautta vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnät tarkastetaan. Maksuhäiriömerkintöjen vakavuus on jaettu viiteen eri luokkaan. Vakavimman luokituksen saava ihminen on luottotiedoton. Useat vakuutusyhtiöt eivät myönnä vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten esimerkiksi koti- tai tapaturmavakuutuksia luottotiedottomille.
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan noin 360 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Yli 60 % maksuhäiriömerkinnän saaneista ovat 25-39-vuotiaita miehiä. Taantuman heikentämä työllisyys on osasyy lisääntyneille maksuhäiriömerkinnöille.
Ihmisten asunnottomuus on otettava vakavasti. Päättäjien on ryhdyttävä toimiin asunnottomuuden vähentämiseksi. Yksi mahdollinen keino voisi olla vuokra-asunnolle myönnettävä valtiontakaus, jonka avulla maksuhäiriöinen saisi kotivakuutuksen. Valtion on myös perustettava oma perintätoimisto ja sen myötä muiden perintätoimistojen toiminta on estettävä. Kenenkään ei tulisi joutua kodittomaksi kotivakuutuksen takia!
Anette Karlsson
Lokakuun 17. päivänä on asunnottomien yö.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »