Siirry pääsisältöön

Rättvis pensionsuppgörelse

En av de viktigaste reformerna har förhandlats fram. Alla arbetsmarknadsparter förutom Akava har godkänt pensionsuppgörelsen. Besluten är rättvisa för alla generationer och de tryggar pensionssystemet i framtiden. Pension växer på hela lönen, dvs. det görs inte längre något avdrag för arbetstagarens arbetspensionsförsäkringsavgift från den pensionsgrundande lönen. Detta höjer pensionerna i allmänhet.
SFP:s ordförande Carl Haglund (Yle 27.9.) påpekar att lösningen är problematisk. Han lyfter speciellt fram de högtutbildade kvinnornas situation. Enligt honom kan inte dessa kvinnor mera få kompensation för tiden de varit ute från arbetslivet i slutet av karriären.
Tillväxten av arbetspensionen ändras så att alla, oberoende av ålder, tjänar in pension med 1,5 % av lönen per år. För arbete efter den lägsta åldern för ålderspension belönas löntagarna med en uppskovsförhöjning, som beaktar alla inkomster under arbetskarriären. Det är bra att komma ihåg att pensionen också växer under studietiden.
Haglund tycks vara intresserad endast av högavlönade personers pensioner. Också lågavlönade personer, som gör fysiskt eller psykiskt slitsamt arbete kan stå utanför arbetslivet under sin arbetskarriär. Dessa personer har kanske inte möjlighet att fortsätta en längre tid i arbetslivet. Den nuvarande modellen är orättvis mot dem som börjar arbeta i ung ålder och går i pension i en tidigare ålder. Den höjda intjäningsprocenten har därmed fungerat som en inkomstöverföring från arbetare till chefer och högre tjänstemän. Statistik visar att högre tjänstemän har de högsta pensionerna. Sedan kommer lägre tjänstemän, arbetare och arbetslösa.
I nya modellen införs också en arbetslivspension, som möjliggör tidigare pensionering. Man kan få arbetslivspension efter en lång arbetskarriär, ifall man har haft ett fysiskt eller psykiskt slitsamt arbete. Därtill kommer arbetsoförmögenhetspensionen att stiga. På detta vis kan vi stöda dem som är mest utsatta.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 12.10.2014 i HBL.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...