Siirry pääsisältöön

EU:sta on tehtävä vasemmistolainen

Euroopan Unioni (EU) on ollut kriisissä jo kohta viiden vuoden ajan. Työttömyysluvut ovat kasvaneet koko EU-alueella. Samaan aikaan oikeistopopulismi ja rasismi ovat nostaneet päätään. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on uhattuna laajojen leikkauslistojen johdosta. EU:n johdossa on liian pitkään istunut oikeistolaiset itsevaltiaat. Nyt on aika pistää piste oikeistolaiselle leikkauspolitiikalle ja nostaa vasemmistolaisia arvoja kannattavia päättäjiä muuttamaan EU-politiikan linjaa.
Unionin sisäistä demokratiaa ja kansalaisten sille antamaa legitimiteettiä tulee vahvistaa. Myös jokaisen eurooppalaisen oikeus maksuttomaan koulutukseen, riittävään toimeentuloon, ihmisarvoiseen asumiseen ja osaamista vastaavaan työhön tulee turvata ja julkisten palveluiden elvyttäminen on aloitettava heti. Sosialidemokraattien on tehtävä hartiavoimin töitä Euroopan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, jotta oikeistolainen politiikka saadaan pysäytettyä.
Tulevissa eurovaaleissa, 25.5.2014, jokaisella EU:n kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa alueen tulevaisuuteen äänestämällä. Monet suomalaiset eivät ole kiinnostuneita eurovaaleista, koska “eihän kaukana Brysselissä tehtävät päätökset kosketa minua” tai “eihän pienellä Suomella ole vaikutusvaltaa”. Nämä ovat kuitenkin vääriä oletuksia. Todellisuudessa yhdellä kansalaisella on valtaa ja kyllä suomalainen europarlamentaarikko (meppi) voi vaikuttaa.
Monella suomalaisella on myös virheellinen käsitys meppien työstä. Mepit eivät toimi oman maansa edustajien kanssa samassa ryhmässä, yhdessä puolustaen kansallisia asioita. Mepit toimivat omien arvojensa mukaisessa ryhmässä, jossa on saman arvomaailman edustajia useasta EU-maasta. Näin eurovaaleissa, kuten myös eduskuntavaaleissa kansalaisen kannattaa äänestää ehdokasta, joka vastaa hänen omaa arvomaailmaansa.
Suomen kaltaiselle pienelle maalle EU ja tiivis kansainvälinen yhteistyö on valtava etu, eikä meillä ole varaa sulkea rajojamme!
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...