Teknologin har redan förändrat vår vardag mer än vi kanske märker. Artificiell intelligens, sensorer och smarta apparater tar en allt större plats i våra hem. Också hemma hos mig finns en vardagshjälpare, en robotdammsugare som städar medan jag är med barnen. Den gör det en maskin kan göra och ger mig mer tid med dem som står mig nära. Teknologin kan föra mycket gott med sig, men väcker också befogad oro. Just nu behandlar riksdagen hur teknologin kan användas mer inom äldreomsorgen. Det kan handla om trygghetsarmband, fallarm, distanskontakt med vårdpersonal eller sensorer som följer rörelser, ljud, funktionsförmåga eller var en person befinner sig. Inom boendeservice och institutionsvård kunde man under vissa förutsättningar också kontrollera en persons tillstånd genom en kortvarig bild- eller ljudförbindelse. Orpo-Purras regering föreslog redan i fjol en bredare användning av teknologi inom socialservicen. Eftersom det innebär betydande ingrepp i privatlivet och självbestämmanderätt...

Kävin viime viikolla luovuttamassa verta. Verenluovutustuolissa maatessa mietin, kuinka pieni asia se minulle lopulta oli. Annoin hetken aikaani ja jatkoin sen jälkeen päivääni. Jossain muualla sama veri voi olla osa hoitoa, joka pelastaa ihmisen hengen. Olen saanut kuulla nuoresta äidistä, joka menetti synnytyksessä niin paljon verta, että tarvitsi verensiirron. Luovuttajien ansiosta hän selvisi ja pääsi takaisin kotiin lastensa luo. Veren antaneet ihmiset eivät tienneet, ketä he auttoivat. Minusta siinä on jotain hyvin kaunista, sillä lähimmäisenrakkaus voi kohdistua myös ihmiseen, jota emme koskaan tapaa. Tämä saa ajattelemaan millaisen terveydenhuollon haluamme Suomeen rakentaa. Yhteiskunnan vastuulla on huolehtia siitä, että ihminen pääsee hoitoon silloin, kun hän sitä tarvitsee. Nyt kuitenkin hoitoon pääsy on osalle kansalaisista vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Tällä hallituskaudella asiakasmaksuja on nostettu merkittävästi, ja yhä useampi maksu menee ulosottoon. Itä-Uudellamaall...

Teknologins uppgift är att frigöra vårdarens tid för människan, inte människan från vårdaren Riksdagsledamot Anette Karlsson lyfter fram användningen av artificiell intelligens och ny teknologi i välfärdssamhället som en av framtidens centrala politiska frågor. Enligt Karlsson ska teknologins möjligheter tas till vara modigt, men utgångspunkten måste vara människors välbefinnande och inte enbart effektivitet. ”Teknologins uppgift är att frigöra vårdarens tid för människan. Dess uppgift är inte att frigöra människan från vårdaren”, sade Karlsson i sitt tal i Borgå. Riksdagen behandlar som bäst lagstiftning som möjliggör en mer omfattande användning av teknologi inom socialservicen och äldreomsorgen. Enligt Karlsson kan teknologin öka tryggheten, hjälpa till att förutse behovet av stöd och minska de anställdas rutinuppgifter. I bästa fall kan den ge yrkespersonalen mer tid för mötet med människan. Samtidigt måste det finnas tydliga gränser för hur teknologin används. ”En av fra...

Hyvät ystävät lämpimästi tervetuloa Porvooseen – minun kotikaupunkiini. Porvoossa historia näkyy melkein jokaisella kadulla. Kauniissa vanhassa kaupungissamme mukulakivet muistuttavat meitä myös siitä, ettei eteenpäin meneminen ole aina aivan tasaista. Mutta eteenpäin on mentävä. Ja juuri tulevaisuudesta haluan tänään puhua. Me sosialidemokraatit olemme aina uskoneet edistykseen. Mutta edistys ei tarkoita sitä, että otamme jokaisen uuden teknologian käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Edistys tarkoittaa, että kysymme, tekeekö tämä ihmisten elämästä parempaa. Ajatelkaa vaikka vanhuspalveluja. Juuri nyt eduskunnassa käsitellään lainsäädäntöä, jolla teknologiaa voidaan käyttää nykyistä laajemmin sosiaalipalveluissa ja ikäihmisten hoidossa. Teknologia voi auttaa valtavasti. Se voi lisätä turvallisuutta, ennakoida avun tarvetta, helpottaa työntekijöiden työtä ja parhaimmillaan antaa enemmän aikaa siihen kaikkein tärkeimpään – ihmisen kohtaamiseen. Mutta siinä kulkee myös raja. Tekn...

”Minns du vem jag är?” Det är en fråga som rymmer både kärlek och sorg. Ens make eller maka, en förälder eller någon annan närstående kanske inte längre känner igen en. En minnessjukdom kan ta ifrån en ord, minnen och förmågor. Men den tar inte ifrån människovärdet, känslorna eller behovet av närhet. Efter diagnosen börjar ofta en period som pågår i flera år, men som vi talar alldeles för lite om. Många personer med minnessjukdom bor länge kvar i sitt eget hem och lever mitt i en vanlig vardag. Samtidigt förändras livet för de närstående. Ansvaret kan öka småningom och följas av oro, trötthet och sorg över det man måste avstå från. I Finland diagnostiseras omkring 23 000 nya fall av minnessjukdom varje år. Allt fler familjer ställs därför inför frågan hur livet med sjukdomen ska fortsätta. Man utreder, diagnostiserar och vårdar i den offentliga servicen, men man kan inte erbjuda allt det stöd som behövs under årens lopp. Här har social- och hälsovårdsorganisationer och frivilliga en st...

Mihin Suomi on menossa? Tätä kysymystä joutuu nykyään kysymään liian usein. Päätös päätökseltä rakennetaan yhteiskuntaa, jossa ihmisen odotetaan pärjäävän yhä enemmän itse ja jossa yhteistä turvaa kavennetaan myös niiden ympäriltä, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tällä viikolla olemme saaneet nähdä, mitä ministeri Rydmanin (ps.) linjaukset järjestöavustuksista todella tarkoittavat. Sen pitäisi pysäyttää jokainen meistä. Kehitysvammaliitto kertoi saaneensa STEAlta ennakkotiedon, jonka mukaan sen yleisavustus olisi vuonna 2027 loppumassa lähes kokonaan. Vaarassa ei ole vain yhden järjestön rahoitus, vaan vuosikymmenten aikana rakennettu osaaminen ja tuki. Järjestöillä on vammaisten ihmisten elämässä merkitys, jota julkiset palvelut eivät yksin pysty korvaamaan. Ne tarjoavat tietoa ja tukea sekä tekevät näkyviksi epäkohtia, jotka muuten saattaisivat jäädä piiloon. Olen nähnyt tämän myös työskennellessäni sosiaaliasiavastaavana. Kehitysvammaliiton kaltaisten järjestöjen tuottama ti...

Kun liikkuu kesällä eri puolilla Suomea, huomaa nopeasti, mitkä paikat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Liikennepuistoissa polkuautot kiertävät risteyksiä, lapset jonottavat vuoroaan ja samaan paikkaan halutaan uudelleen. Lapselle kyse on ennen kaikkea hauskasta tekemisestä. Aikuisen silmin näkyy myös se, miten leikin lomassa harjoitellaan itsenäistä liikkumista. Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen liikenteessä. Liikennemerkin tunnistaminen on eri asia kuin toimiminen risteyksessä, jossa pitää seurata muita ja tehdä monta havaintoa yhtä aikaa. Käytännön harjoittelu, toisto ja palaute tukevat liikennetaitojen oppimista. Liikennepuisto ei korvaa oikeassa liikenteessä harjoittelua, mutta se tarjoaa lapselle paikan kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen. Porvoo on matkailukaupunki, jossa käy paljon perheitä. Aikuisille on Vanha Porvoo, jokiranta ja historiaa, mutta matkalla myös lapset etsivät omaa tekemistään. Hyvä lasten kohde voi olla yksi syy pysähtyä, viettää kaupungissa pidempi päivä...