1980-luvulla syntyneet, 1990-luvun laman aikana kasvaneet sekä 2000-luvun taantuman nuoret aikuiset. Minä olen laman lapsi, vuonna 1988 syntynyt. Ikäluokastani ei ole tehty laajaa tutkimusta kuten 1987 syntyneistä, mutta tutkimuksen osoittama ilmiö näkyy myös omassa ikäluokassani. Tutkimus osoittaa, että huono-osaisuus periytyy ja lapsiin kohdistuneet säästöt näkyvät moninkertaisina kustannuksina tulevaisuudessa. Vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että joka neljännellä ikäluokasta on tilillään rikoksia tai rikkomuksia ja myös joka neljännellä on toimeentulo-ongelmia. Ikäryhmästä joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia. Koko 60 000 yksilön ikäluokasta 10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina. Tutkimuksen tulokset eivät ole yllätyksellisiä, mutta sitäkin huolestuttavampia. Hintalappu 90-luvun leikkaus- ja säästötoimille on nyt maksettavanamme. Taloudellinen lama ja siitä seurannut valtion tulojen supistuminen ja menojen kas...

Suomen laki on riittämätön, kun kyse on työntekijöiden oikeuksista. Laki turvaa vain työntekijöiden vähimmäisoikeudet. Työntekijöiden etuja ja oikeuksia yhteiskunnassamme valvoo ammattiyhdistysliike (ay-liike), joka muun muassa neuvottelee työnantajaosapuolen kanssa kaikkia alalla työskenteleviä koskevat, eli yleissitovat työehtosopimukset. Yksilökeskeinen maailma, jossa ay-liikkeeseen liittyminen ei ole enää perusarvo, uhkaa kaikkien suomalaisten työntekijöiden asemaa. Aikana ennen ay-liikettä työntekijän hyvinvointi ja oikeudet olivat lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä. Ilman ay-liikettä, tilanne olisi yhä sama. Kuitenkin ay-liike on vain niin vahva kuin sen jäsenistö. Siivoojien järjestäytymisaste lähentelee kriittistä 50 prosenttia, eli yleissitovuuden lakkaamista. Ay-liikkeen neuvottelemat sopimukset ovat ainoastaan yleissitovia, mikäli ammattialan järjest...

Ungdomar som utexamineras från grundstadiet känner sin kropp lika dåligt som Marxistiska arbetare känner till resultatet av sitt arbete. Antti Juvonen, professor i pedagogik, sade att skolorna i stället för bedömning med vitsord bör fokusera på kompetensutveckling i gymnastiken. Många vuxna har haft traumatiska upplevelser av gymnastiken. Det är inte vettigt att undertrycka barnens entusiasm gällande gymnastik och idrott genom förnedring och kritik. Enligt Associations Between Teasing, Quality of Life, and Physical Activity Among Preadolescent Children -forskningen (2013) var barn som mobbades under gymnastiken mindre aktiva i gymnastik följande år. Överviktiga barn upplever ofta mobbning. Gymnastiken och konstämnens lärare måste vara särskilt uppmärksamma om hur de bemöter och uppmuntrar barn och unga. Största risken för folkhälsan är sittandet. Ifall barnet tillbringar mycket tid sittande under grundstadietiden orsakar det endast att barnet blir främmande för sin kropp och risken att...

– Suomen on heti ratifioitava Istanbulin sopimus ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi, vaatii Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden puheenjohtaja Anette Karlsson. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2011 Istanbulin sopimuksen, eli Euroopan Neuvoston luonnosteleman yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta. Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan Suomi on toisella sijalla väkivallan määrässä EU:ssa. Tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisnaisista on kokenut joko fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. – Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yleinen, mutta edelleen vaiettu ja piiloteltu ongelma. Suomessa noin 90 % väkivaltaa kokeneista ovat naisia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on myös miehiin kohdistuvaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Kaikkien ihmisten koskemattomuutta on kunnioitettava, painottaa puheenjohtaja Karlsson. Sosiaali- j...

Uusi lastensairaala on tarkoitus rakentaa Helsingin Meilahteen vuoteen 2017 mennessä. Sairaala korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet ja sopimattomat tilat. HUS:n selvitys (2011) osoittaa, että uuden sairaalan tarve on akuutti. Uudessa sairaalassa on tarkoitus hoitaa vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen. Uuden lastensairaalan hintalappu on 160 miljoonaa euroa. Valtio ja instituutiot maksavat osan, mutta 50 miljoonaa joudutaan mahdollisesti kattamaan velkarahalla. Tämän lisäksi tavoitteena on kattaa 30 miljoonan euron osuus lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lastensairaala 2017 -hankkeen verkkosivuilta ilmenee, että ilman yksityistä rahoitusta sairaalan rakentaminen siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Sivuilla lukee, että mikäli suunnittelu ja kaavoitus alkaisi nyt, voi uusi lastensairaala olla valmis viiden vuoden kuluttua. On huolestuttavaa, että näin tärkeä hanke viivästyisi ilman hyväntekeväisyyttä. Erikoissairaanhoidon kaltaisten kansalaisille vält...