Siirry pääsisältöön

En sexa i gymnastik är en risk för folkhälsan

Ungdomar som utexamineras från grundstadiet känner sin kropp lika dåligt som Marxistiska arbetare känner till resultatet av sitt arbete. Antti Juvonen, professor i pedagogik, sade att skolorna i stället för bedömning med vitsord bör fokusera på kompetensutveckling i gymnastiken. Många vuxna har haft traumatiska upplevelser av gymnastiken. Det är inte vettigt att undertrycka barnens entusiasm gällande gymnastik och idrott genom förnedring och kritik.

Enligt Associations Between Teasing, Quality of Life, and Physical Activity Among Preadolescent Children -forskningen (2013) var barn som mobbades under gymnastiken mindre aktiva i gymnastik följande år. Överviktiga barn upplever ofta mobbning. Gymnastiken och konstämnens lärare måste vara särskilt uppmärksamma om hur de bemöter och uppmuntrar barn och unga.

Största risken för folkhälsan är sittandet. Ifall barnet tillbringar mycket tid sittande under grundstadietiden orsakar det endast att barnet blir främmande för sin kropp och risken att förkasta gymnastik och idrott i ung ålder ökar. Då man närmar sig gymnastik som en del i människans välmåendehelhet åstadkommer man positiva verkningar i barnets och ungas vardagsaktivitet, självförtroende och välmående. Detta betyder ändå inte, att gymnastik skulle vara viktigare än exempelvis matematik. Gymnastiken såsom konsten och musiken, skiljer sig t.ex. från matematiken, och därför borde gymnastikens och konstämnens bedömningsmetoder ses över.

Det behövs mera gymnastik i grundstadiet. Också rasternas och klubbarnas verksamhet bör utvecklas. Gymnastikens och konstämnens vistordsbedömning bör slopas. I dessa ämnen har yttrandefriheten och kulturuppfostran ett egenvärde. En bedömningsskala med godkänt/underkänt bör tas i bruk i gymnastiken, som inspirerar barn att delta och prova på nya saker utan rädsla av misslyckande eller ojämlikhet gällande egna kunskaper och bakgrund.

Anette Karlsson, ordförande

Socialdemokratiska Studerande – SONK rf

Hanna Huumonen, orförande

Studerandenas idrottsförbund – OLL


Texten är publicerad 31.3.2013 i Hufvustadsbladet.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...