Suomen laki on riittämätön, kun kyse on työntekijöiden oikeuksista. Laki turvaa vain työntekijöiden vähimmäisoikeudet. Työntekijöiden etuja ja oikeuksia yhteiskunnassamme valvoo ammattiyhdistysliike (ay-liike), joka muun muassa neuvottelee työnantajaosapuolen kanssa kaikkia alalla työskenteleviä koskevat, eli yleissitovat työehtosopimukset.
Yksilökeskeinen maailma, jossa ay-liikkeeseen liittyminen ei ole enää perusarvo, uhkaa kaikkien suomalaisten työntekijöiden asemaa. Aikana ennen ay-liikettä työntekijän hyvinvointi ja oikeudet olivat lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä. Ilman ay-liikettä, tilanne olisi yhä sama.
Kuitenkin ay-liike on vain niin vahva kuin sen jäsenistö. Siivoojien järjestäytymisaste lähentelee kriittistä 50 prosenttia, eli yleissitovuuden lakkaamista. Ay-liikkeen neuvottelemat sopimukset ovat ainoastaan yleissitovia, mikäli ammattialan järjestäytymisaste on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi puhelinmyyjien järjestäytymisaste on alittanut 50 prosentin rajan, mikä tarkoittaa sitä, että alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Paperialalla taas, vaikeuksienkin edessä, järjestäytymisaste lähentelee Suomen ennätyslukuja. Mikäli ammattiliiton jäsenmäärä vähenee roimasti, laskee liiton neuvotteluasema, joka puolestaan heikentää kaikkien alan työntekijöiden asemaa.
Kaikki eivät hahmota ay-liikkeen tärkeyttä ja sen tekemää arvokasta työtä. Tämä on syy, miksi kaikki palkansaajat eivät kuulu ammattiliittoon. Nuoret punnitsevat tarkoin liittymistään; mitä hyötyjä jäsenyyden kautta on saatavissa? Suurelle osalle suomalaisia liittoon kuuluminen tarkoittaakin pelkästään työttömyyskassaan kuulumista.
Suomessa on olemassa useita työttömyyskassoja, joita ammattiliitot hallinnoivat. Yleinen työttömyyskassa YTK tarjoaa jäsenilleen työttömyyskassan ilman oheispalveluita. Noin 13 prosenttia palkansaajista kuuluu pelkästään YTK:hon. Työttömyyskassa on tärkeä osa ay-liikkeen toiminta, mutta se ei ole ainoa eikä keskeisin tehtävä. Mikäli työntekijä liittyy YTK:hon ammattiliiton sijaan, heikentää hän omaa sekä kollegojensa asemaa työmarkkinoilla. YTK ei nimittäin neuvottele työehtosopimuksia tai millään muullakaan tavalla tue työntekijää ongelmatilanteissa. Nämä palvelut on saatavissa ainoastaan ammattiliitoilta.
Olisiko ammattiliittojen järkevää perustaa yksi yhteinen työttömyyskassa, johon jäsenet kuuluvat oman liittonsa kautta? Näin kaikkien ammattiliittojen jäsenet kuuluisivat yhteen ja samaan työttömyyskassaan, jonka palvelut hoidettaisiin yhteistyössä.
Anette Karlsson
Yksilökeskeinen maailma, jossa ay-liikkeeseen liittyminen ei ole enää perusarvo, uhkaa kaikkien suomalaisten työntekijöiden asemaa. Aikana ennen ay-liikettä työntekijän hyvinvointi ja oikeudet olivat lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä. Ilman ay-liikettä, tilanne olisi yhä sama.
Kuitenkin ay-liike on vain niin vahva kuin sen jäsenistö. Siivoojien järjestäytymisaste lähentelee kriittistä 50 prosenttia, eli yleissitovuuden lakkaamista. Ay-liikkeen neuvottelemat sopimukset ovat ainoastaan yleissitovia, mikäli ammattialan järjestäytymisaste on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi puhelinmyyjien järjestäytymisaste on alittanut 50 prosentin rajan, mikä tarkoittaa sitä, että alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Paperialalla taas, vaikeuksienkin edessä, järjestäytymisaste lähentelee Suomen ennätyslukuja. Mikäli ammattiliiton jäsenmäärä vähenee roimasti, laskee liiton neuvotteluasema, joka puolestaan heikentää kaikkien alan työntekijöiden asemaa.
Kaikki eivät hahmota ay-liikkeen tärkeyttä ja sen tekemää arvokasta työtä. Tämä on syy, miksi kaikki palkansaajat eivät kuulu ammattiliittoon. Nuoret punnitsevat tarkoin liittymistään; mitä hyötyjä jäsenyyden kautta on saatavissa? Suurelle osalle suomalaisia liittoon kuuluminen tarkoittaakin pelkästään työttömyyskassaan kuulumista.
Suomessa on olemassa useita työttömyyskassoja, joita ammattiliitot hallinnoivat. Yleinen työttömyyskassa YTK tarjoaa jäsenilleen työttömyyskassan ilman oheispalveluita. Noin 13 prosenttia palkansaajista kuuluu pelkästään YTK:hon. Työttömyyskassa on tärkeä osa ay-liikkeen toiminta, mutta se ei ole ainoa eikä keskeisin tehtävä. Mikäli työntekijä liittyy YTK:hon ammattiliiton sijaan, heikentää hän omaa sekä kollegojensa asemaa työmarkkinoilla. YTK ei nimittäin neuvottele työehtosopimuksia tai millään muullakaan tavalla tue työntekijää ongelmatilanteissa. Nämä palvelut on saatavissa ainoastaan ammattiliitoilta.
Olisiko ammattiliittojen järkevää perustaa yksi yhteinen työttömyyskassa, johon jäsenet kuuluvat oman liittonsa kautta? Näin kaikkien ammattiliittojen jäsenet kuuluisivat yhteen ja samaan työttömyyskassaan, jonka palvelut hoidettaisiin yhteistyössä.
Anette Karlsson