Siirry pääsisältöön

SDP:n ryhmäpuhe Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston kokous | Strategia 1.11.2022

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat sekä linjojen takaa kokousta seuraavat

Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä. Alueemme tulevaisuuden suuntaa ollaan nyt määrittämässä. Haluan aluksi kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita erittäin hyvästä ja keskustelevasta yhteistyöstä strategiaprosessin aikana.

Prosessi on valtuutettujen ja henkilöstön osalta ollut osallistava, mutta valitettavasti vaikuttamistoimielinten ääni on jäänyt nyt hyväksyttävässä prosessissa kuulematta. On ymmärrettävää, että organisaation rakentuessa vastaan tulee byrokraattisia ongelmia. Se, että vaikuttamistoimielimet eivät vielä ole toiminnassa ei vähennä tarvetta kuulla vanhusneuvosto, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston ääntä niinkin tärkeää asiakirjaa valmisteltaessa kuin strategiassa. Nyt kuitenkin näiden toimielinten edustajilla ei ole ollut mahdollisuutta tuoda näkemyksiään esille.

SDP-ryhmä näkee erittäin tärkeänä, että näitä tahoja jatkossa kuullaan – erityisesti palvelustrategiaa valmisteltaessa on tarve saada vaikuttamistoimielinten ääni vahvasti kuulumaan koko prosessin ajan. Mielestämme on tarkoituksenmukaista päivittää strategiaa vielä tämän valtuustokauden aikana, jotta kaikkia tahoja voidaan kuulla ja tilannekuva alueemme tulevaisuuden osalta on selkeämmin nähtävissämme.

SDP-ryhmä on erityisen tyytyväinen siitä, että hyvään kokonaisuuteen saatiin mukaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä kirjauksia. On tärkeää, että jokainen alueen asukas saa hoitoa ja apua ymmärrettävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

On tärkeää, että molempien kotimaisten kielten ohella palvelussa huomioidaan viittomakieliset ja muut vammaan tai sairauteen liittyvät tarpeet. Tulemme tänään jättämään valtuustoaloitteen selkokielen ottamisesta palvelukieleksi Itä-Uudellamaalla. Selkokieli auttaa kaikkia ymmärtämään. Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan.

SDP ryhmä näkee myös tärkeänä sen, että digi- ja etäpalveluita kehitetään lähipalveluiden rinnalla. Meille on tärkeää, että lähipalvelut ovat alueen asukkaiden saavutettavissa – mutta uskomme siihen, että tulevaisuudessa etäpalveluilla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli palvelutarjonnassamme.

Kerron esimerkin omasta elämästäni. Alle 3-vuotias lapseni kaatui päiväkodissa ja sai seurauksena kipsin käteen. Meille ilmoitettiin, että tilanne tulisi tarkistaa viikon kuluttua uudestaan. Röntgenin varaus onnistui ainoastaan puhelimitse. Hänelle varattu tarkistusaika oli tiedossa vain suullisesti kerrottuna, eikä sitä voinut mistään tarkastaa. Toki asiat järjestyivät, saimme hyvää palvelua omalla äidinkielellämme – eli ruotsin kielellä. Mielestäni oli kuitenkin hölmöä jonottaa puhelinlinjalla varatakseni yksinkertainen röntgenaika, johon lähete oli olemassa.

Toinen samanlainen kokemus liittyy hammaslääkäriajan varaamiseen. Välillä sitä kyllä ihmettelee, miten vielä 2020-luvulla hammaslääkäriajan varaaminen ei ole mahdollista verkossa. Esimerkkejä on varmasti monia muita. Ja olen tyytyväinen siihen, että meidän alueella halutaan parantaa tilannetta. Sillä etäpalvelut eivät vain helpota elämää, ne myös saattavat parantaa maaseudulla asuvien palveluvalikoimaa.

Strategiassa on kirjaus terveysteknologian monipuolisesta hyödyntämisestä ihmisen elämänlaadun parantamiseksi. Mielestäni tämä on tärkeä kirjaus, sillä nykypäivänä terveysteknologia voi parantaa hoidon laatua ja helpottaa ihmisen elämää. Terveydenhuollon painopiste pitää viedä entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja asukkaiden elämänlaadun parantamiseen eikä siihen, että hoidetaan ihmisiä vasta kun he ovat sairastuneet. Tämä periaate on nyt vahvasti läsnä tänään hyväksyttävässä strategiassa.

Vaikka SDP-ryhmä on pääsääntöisesti tyytyväinen nyt hyväksyttävään strategiaan näemme siinä kaksi muutostarvetta.

Meille on tärkeää, että ihmisten palveluita parannetaan monipuolisella palveluvalikoimalla – tämä sisältää omaa palvelua, ostopalvelua, palveluseteleitä jne. Meidän ryhmän mielestä on kuitenkin kyseenalaista nostaa yksi ylitse muiden, kuten nyt strategiassa on tehty. Esitimme jo aluehallituksessa, että lausetta palveluseteleihin liittyen muutetaan suuntaan, jossa palvelusetelin käytön lisääminen liittyisi palveluiden täydentämiseen ja hoitojonojen purkamiseen. Kyseinen esitys ei menestynyt, mutta haluamme yhä vedota valtuustoon ja esittää, että strategisissa aloitteissa lause ”Palvelusetelien laajempi käyttö” muutetaan muotoon ”Palvelusetelin käyttöä lisätään täydentämään palveluja.” Me haluamme varmistua siitä, ettei alueen omaa palvelua vähennetä epätarkoituksenmukaisesti muiden osto- ja palvelusetelipalveluiden laajentamisen myötä. Haluamme, että palveluvalikoima on laaja, mutta nojautuu ensisijaisesti julkiseen toimijaan – jolla on viimesijainen vastuu varmistaa, että asiat hoidetaan ihmisten perusoikeuksien vaatimalla tavalla.

SDP-ryhmä haluaa lisätä strategiseksi aloitteeksi seuraavan lauseen: ”Varmistetaan hoitajamitoituksen toteutuminen ikääntyneiden sekä vammaisten palveluasumisessa ja edistetään mitoituksen saamista kotihoitoon ja sen seuraamista.”

Meille on tärkeää, että monen muun hyvän tavoitteen ohella varmistamme, että vanhusten ja vammaisten hoito toteutuu arvokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Uskomme myös, että hoitajamitoitus on vetovoimatekijä ammattilaisten saamiseksi töihin alueellemme.

Tiedämme, että hoitajapula on todellisuutta ja meidän on toimittava sen puolesta, että alueemme on vetovoimainen työnantaja. Nyt strategiassa on määritelty useita toimia työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kotihoidon osalta tilanne on kuitenkin monelta osin huolestuttava, sillä asiakasmäärät voivat välillä hipoa taivasta. Ammattilaiset tekevät hienoa työtä, ja ennen kaikkea he haluavat tehdä työnsä hyvin. On tärkeää, että voimme varmistaa, että kotihoidossa tilanne saadaan inhimilliselle tasolle, jotta jokainen ikääntynyt saa ansaitsemaansa palvelua.

Till slut vill jag konstatera att vårt välfärdsområde är på god väg mot januari 2023. Då börjar arbetet – nu är förberedelserna på god väg. Det glädjer mig att vi kan nu ge beredningen, personalen och alla invånare en bild av mot vilken riktning vi vill att Östnyland ska i framtiden gå.

Kiitos. Tack.




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...