Siirry pääsisältöön

SDP:n aluevaltuustoryhmä haluaa selkokielen palvelukieleksi hyvinvointialueelle

SDP:n aluevaltuustoryhmä on tänään 1.11. jättänyt aloitteen selkokielen ottamiseksi palvelukieleksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

- Valtuustoryhmämme näkee erittäin tärkeäksi alueen viestinnän kehittämisen suuntaan, joka ottaa huomioon kaikki alueen asukkaat ja asiakkaat. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua, valtuustoryhmän puheenjohtaja Anette Karlsson kertoo.

Sosialidemokraattiseen aluevaltuustoryhmään kuuluu varsinaisten valtuutettujen lisäksi myös varavaltuutetut ja muut alueen sd-päättäjät. Ryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Johanna Aaltonen on esteettömyyden ja saavutettavuuden vahva edistäjä ja hänen ansiosta aloite on ryhmän toimesta jätetty.

- Selkokieli on yksi tapa poistaa informaation ja kommunikaation esteitä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aloitteellamme haluamme kiinnittää huomiota jokaisen ihmisen oikeuteen ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Selkokielestä hyötyvät kaikki, kaikille potilaille ja asiakkaille voidaan mm. potilasohjeet antaa selkokielellä. Saavutettavuus direktiivi toteutuu aidosti vain kun huomioimme kokonaisuuden joka sisältää kielellisen-, kognitiivisen- ja digitaalisen saavutettavuuden, Johanna Aaltonen kommentoi.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...