Itä-Uudenmaan hyvinvointiuutiset / Puheenjohtajan terveiset

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Tämä suuri palvelujen hallinnointitavan muutos tähtää suomalaisten hyvinvoinnin kasvamiseen ja terveyserojen kaventumiseen. Muutoksen ensimmäinen vaihe on onnistunut, jos alkuvuodesta asiakas ei vielä huomaa koko muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut sujuvat kuten aikaisemminkin, tietojärjestelmät toimivat ja henkilöstö pystyy työskentelemään kuten ennenkin.

Muutoksen toisen vaiheen on tarkoitus näkyä alueen asukkaille – parempina ja joustavampina palveluina. Valitettavasti tämä on vielä toiveajattelua, sillä rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Vaikka Itä-Uusimaa on yksi uuden rahoitusjärjestelmän voittajista, eli meidän alueelle on laskennallisesti tulossa enemmän rahaa, on rahoitusmallissa valuvikoja. Suurimmat huolenaiheet ovat: muutosvaiheen kustannukset ja pelastustoimen rahoitusmallin ongelmakohdat. Hyvinvointialueen budjetointi tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe koskee vuosien 2023–2025 ennakoitua siirtymäaikaa, jossa vuoden 2023 talousarvio lähinnä kopioi kuntien aikaisempaa budjetointia sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, ja vasta vuoden 2024 talousarvion yhteydessä valtio huomioi todelliset kuntien vuoden 2022 vastaavat tilinpäätösmenot. Virheet kunnan talousarviossa saattavat näin heikentää hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä. Sellaiset virheet ovat valitettavan tavallisia, sillä kuntapäättäjänä olen useampana vuonna ollut mukana hyväksymässä miljoonien eurojen talousarvioylityksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Myös koronapandemian tuoma epävarmuus rahoituksessa ja yleinen hintojen nousu vaikeuttavat taloustilannetta. Hyvinvointialueen talous normalisoituu siirtymävaiheeseen verrattuna vasta vuoteen 2025 mennessä. Äkkijarrutuksia on syytä välttää vuoden 2023 taloutta suunniteltaessa.

Rahoituksen toinen epäkohta liittyy valtakunnalliseen vialliseen rahoitusmalliin pelastustoimen osalta. Alueellamme sijaitsee Kilpilahden kemianteollisuuden keskittymä sekä Suomen suurin satama, Loviisan ydinvoimala ja Sipoon elintarviketuotteiden logistiikkakeskus. Lisäksi Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit tuovat omat erityispiirteensä alueen pelastustoimelle. Pöyristyttävää on, että esimerkiksi ydinvoimalaa tai Kilpilahden toimintaa ei ole arvioitu merkittäväksi riskikohteeksi rahoitusmallissa. Mikäli valtion määrittelemään rahoitusmalliin ei tehdä muutosta näyttää siltä, että Itä-Uudellamaalla pelastustoimen rahoitus vähenee uudella hyvinvointialueella 16 prosentilla nykyiseen rahoitustasoon verrattuna, eli leikkausta tulee noin kahden miljoonan euron edestä. Tätä emme voi hyväksyä, ja vaadimme rahoitusmallin korjaamista.

Anette Karlsson

Itä-Uudenmaan sd-aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 30.11.2022 Itä-Uudenmaan hyvinvointiuutisissa (Itäväylän välissä jaettava lehtiliite)



Kommentit