Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Ensin Gammelbackasta ja lopussa myös sähkön hinnoista. Pahoittelut pitkä postaus.
Tänään julkaistiin Läntisen Porvoon kouluselvitys, joka piti sisällään myös Gammelbackan hyvinvointipalvelut sekä A-E koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon (eli entisen Tulliportin koulun) tulevaisuusratkaisut. Demareiden esityksestä hyvinvointipalvelut ja erityislasten tulevaisuus otettiin mukaan selvitykseen. Olen tyytyväinen, että näin tehtiin sillä – erityislasten tilanne on saatava järjestykseen ja hyvinvointipalveluiden (nuorisotila, järjestöjen käyttämät tilat, kirjasto jne.) turvaaminen läntisellä alueella on erittäin tärkeää.
Aiemmin on joidenkin poliittisten tahojen toimesta nostettu esille, että Peipon koulu tulisi siirtää nykyisen Pääskytien koulun yhteyteen. Vastustin ajatusta silloin ja vastustan yhä. Mielestäni yli tuhannen oppilaan koulu ei ole tarkoituksenmukainen. Nyt tehdyn konsulttiselvityksen mukaan Peipon koulun nykyinen paikka on paras kokonaisuuden kannalta.
En myöskään näe tarkoituksenmukaisena kirjaston tai hyvinvointipalveluiden poistamista alueelta – sillä nämä palvelut ovat kaikille alueen asukkaille erittäin tärkeitä. En olisi itse voinut vanhempainvapaalla tai työn ohella opiskella sosiaalityöntekijäksi, ilman Gammelbackan kirjaston väen apua ja tukea. Hyvinvointitilat keräävät monia alueen asukkaita yhteen ja heidän eristäytyminen omaan kotiin ei edesauta hyvinvointia tai esimerkiksi tavoitteita siitä, että ikäihmiset voivat asua pidempään toimintakykyisinä omassa kodissaan (toki tämä ikäihmisiin liittyvä näkökulma siirtyy vuoden vaihteessa hyvinvointialueen pöydälle, silti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntaan).
Materiaalista ilmenee, että Hamarin koulun lapsimäärä laskee, kun taas Peipon koulun osalta lapsimäärä on sillä tasolla myös jatkossa, että investointi on järkevä. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä jo aiemmin epävirallisesti ja keskustelussa nousi esille mahdollisuus siirtää A-E koulun pienluokkien (ja päivähoidon) toiminta Hamarin koulun yhteyteen. Mielestäni tämä on jatkoselvitysten arvioinen asia. A-E koulu saisi näin lisää tilaa / tai sitten tila (jos se on huonossa kunnossa) voidaan purkaa ja tehdä tilalle jotain järkevämpää ja sisäilmaltaan kunnossa olevaa.
No mitä tämä kaikki sitten maksaa. Kuten yleensä aina, kouluhankkeet ovat kalliita. Uusi Ströhö oli jotain reilu 20 miljoonan luokkaa. Samoissa hintalapuissa uusi Peipon koulu myös liikkuu, koska kyse on isosta – reilun 300 oppilaan koulusta. Jos tähän lisätään hyvinvointia edistäviä tilaratkaisuja nousee hintalappu vielä enemmän.
Vaikka kustannus on suuri, on sen myönteiset vaikutukset myös suuret – sillä alueella asuu paljon vähävaraisia ja/tai mahaanmuuttajataustaisia ihmisiä. Heidän tukeminen koulupolulla ja saaminen vahvasti mukaan osaksi yhteiskuntaa on äärettömän tärkeää. Koulutus, kirjasto ja hyvinvointipalvelut antavat näille lapsille, nuorille ja myös alueen ikääntyneille paremmat eväät tulevaisuuteen. Toki kokonaisuuteen pitää saada mukaan myös alueen liiketoiminta ja näkisin koko alueen uudelleensuunnittelussa olevan paljon hyötyjä, kun esimerkiksi ravintolatoiminta voitaisiin siirtää liiketoiminnan katolle. Sellaiset ratkaisut ovat erittäin tavallisia mm. pääkaupunkiseudulla.
Toivottavasti tästä aiheesta päästään keskustelemaan pian lisää ja selvittelen meidän kouluinvestointien summia, jotta keskusteluun saadaan enemmän lukuja. Ainakin pienempien koulujen (joissa kuitenkin lähes 100 lasta) investoinnit ovat olleet 5 miljoonan luokkaa (Jokilaakso, Sannainen). Ilolassa saattoi olla miljoonan tai pari edullisempaa, mutta lapsimäärä myös merkittävästi pienempi – jossain 30-40 kieppeillä. Palaan tähän.
Minulta on kysytty myös paljon sähkön hinnan noususta. Olemme keskustelleet kaupunginhallituksessa ja omassa demariryhmässäni Porvoon Energian tilanteesta. Nythän saimme tiedon, että hintoja korotetaan merkittävästi. Tämä tulee näkymään myös omassa sähkölaskussani useiden satojen eurojen nousuna. Moni huolestunut on ollut minuun yhteydessä asian tiimoilta. Tulemme talousarvioprosessin aikana (eli marraskuu ja joulukuu) keskustelemaan Porvoon Energiasta ja kaupungin näkemyksistä esim. tuloutustavoitteisiin.
Eilen valtioneuvosto julkaisi tiedon valtakunnallisista sähkötuista (https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalouksille-tukea-suuriin-sahkolaskuihin)
Lyhyesti:
Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys
- Korkeasta sähkölaskusta johtuvat kustannukset oikeuttavat kotitalousvähennykseen, kun 1.1.-30.4. välisen ajanjakson maksut ylittävät 2000 euroa
- Maksuihin lukeutuu sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu
- Koskee vakituisen asunnon sähkölaskuja
- Kotitalousvähennys on 60 prosenttia ja vähennystä voisi saada enimmillään 2400 euroa
- Vähennystä haetaan itse verohallinnosta ja sitä voi hakea huomioitavaksi jo vuoden 2023 verokortilla
- Hyödyttää noin 252 000 kotitaloutta
Pienituloisille kotitalouksille sähkötuki
- Niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä
- Tukea maksetaan vakituisen asunnon sähkölaskujen perusteella
- Tukea voisi saada 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta 60% siten, että enimmäistuki kuukaudessa on 660 euroa. Koko lain voimassaoloajalta tuen enimmäismäärä on 2640 euroa.
- Tuki on saajalleen verovapaata, eikä sitä katsota tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa
- Tukea haetaan Kelasta
Tänään julkaistiin Läntisen Porvoon kouluselvitys, joka piti sisällään myös Gammelbackan hyvinvointipalvelut sekä A-E koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon (eli entisen Tulliportin koulun) tulevaisuusratkaisut. Demareiden esityksestä hyvinvointipalvelut ja erityislasten tulevaisuus otettiin mukaan selvitykseen. Olen tyytyväinen, että näin tehtiin sillä – erityislasten tilanne on saatava järjestykseen ja hyvinvointipalveluiden (nuorisotila, järjestöjen käyttämät tilat, kirjasto jne.) turvaaminen läntisellä alueella on erittäin tärkeää.
Aiemmin on joidenkin poliittisten tahojen toimesta nostettu esille, että Peipon koulu tulisi siirtää nykyisen Pääskytien koulun yhteyteen. Vastustin ajatusta silloin ja vastustan yhä. Mielestäni yli tuhannen oppilaan koulu ei ole tarkoituksenmukainen. Nyt tehdyn konsulttiselvityksen mukaan Peipon koulun nykyinen paikka on paras kokonaisuuden kannalta.
En myöskään näe tarkoituksenmukaisena kirjaston tai hyvinvointipalveluiden poistamista alueelta – sillä nämä palvelut ovat kaikille alueen asukkaille erittäin tärkeitä. En olisi itse voinut vanhempainvapaalla tai työn ohella opiskella sosiaalityöntekijäksi, ilman Gammelbackan kirjaston väen apua ja tukea. Hyvinvointitilat keräävät monia alueen asukkaita yhteen ja heidän eristäytyminen omaan kotiin ei edesauta hyvinvointia tai esimerkiksi tavoitteita siitä, että ikäihmiset voivat asua pidempään toimintakykyisinä omassa kodissaan (toki tämä ikäihmisiin liittyvä näkökulma siirtyy vuoden vaihteessa hyvinvointialueen pöydälle, silti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntaan).
Materiaalista ilmenee, että Hamarin koulun lapsimäärä laskee, kun taas Peipon koulun osalta lapsimäärä on sillä tasolla myös jatkossa, että investointi on järkevä. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä jo aiemmin epävirallisesti ja keskustelussa nousi esille mahdollisuus siirtää A-E koulun pienluokkien (ja päivähoidon) toiminta Hamarin koulun yhteyteen. Mielestäni tämä on jatkoselvitysten arvioinen asia. A-E koulu saisi näin lisää tilaa / tai sitten tila (jos se on huonossa kunnossa) voidaan purkaa ja tehdä tilalle jotain järkevämpää ja sisäilmaltaan kunnossa olevaa.
No mitä tämä kaikki sitten maksaa. Kuten yleensä aina, kouluhankkeet ovat kalliita. Uusi Ströhö oli jotain reilu 20 miljoonan luokkaa. Samoissa hintalapuissa uusi Peipon koulu myös liikkuu, koska kyse on isosta – reilun 300 oppilaan koulusta. Jos tähän lisätään hyvinvointia edistäviä tilaratkaisuja nousee hintalappu vielä enemmän.
Vaikka kustannus on suuri, on sen myönteiset vaikutukset myös suuret – sillä alueella asuu paljon vähävaraisia ja/tai mahaanmuuttajataustaisia ihmisiä. Heidän tukeminen koulupolulla ja saaminen vahvasti mukaan osaksi yhteiskuntaa on äärettömän tärkeää. Koulutus, kirjasto ja hyvinvointipalvelut antavat näille lapsille, nuorille ja myös alueen ikääntyneille paremmat eväät tulevaisuuteen. Toki kokonaisuuteen pitää saada mukaan myös alueen liiketoiminta ja näkisin koko alueen uudelleensuunnittelussa olevan paljon hyötyjä, kun esimerkiksi ravintolatoiminta voitaisiin siirtää liiketoiminnan katolle. Sellaiset ratkaisut ovat erittäin tavallisia mm. pääkaupunkiseudulla.
Toivottavasti tästä aiheesta päästään keskustelemaan pian lisää ja selvittelen meidän kouluinvestointien summia, jotta keskusteluun saadaan enemmän lukuja. Ainakin pienempien koulujen (joissa kuitenkin lähes 100 lasta) investoinnit ovat olleet 5 miljoonan luokkaa (Jokilaakso, Sannainen). Ilolassa saattoi olla miljoonan tai pari edullisempaa, mutta lapsimäärä myös merkittävästi pienempi – jossain 30-40 kieppeillä. Palaan tähän.
Minulta on kysytty myös paljon sähkön hinnan noususta. Olemme keskustelleet kaupunginhallituksessa ja omassa demariryhmässäni Porvoon Energian tilanteesta. Nythän saimme tiedon, että hintoja korotetaan merkittävästi. Tämä tulee näkymään myös omassa sähkölaskussani useiden satojen eurojen nousuna. Moni huolestunut on ollut minuun yhteydessä asian tiimoilta. Tulemme talousarvioprosessin aikana (eli marraskuu ja joulukuu) keskustelemaan Porvoon Energiasta ja kaupungin näkemyksistä esim. tuloutustavoitteisiin.
Eilen valtioneuvosto julkaisi tiedon valtakunnallisista sähkötuista (https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalouksille-tukea-suuriin-sahkolaskuihin)
Lyhyesti:
Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys
- Korkeasta sähkölaskusta johtuvat kustannukset oikeuttavat kotitalousvähennykseen, kun 1.1.-30.4. välisen ajanjakson maksut ylittävät 2000 euroa
- Maksuihin lukeutuu sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu
- Koskee vakituisen asunnon sähkölaskuja
- Kotitalousvähennys on 60 prosenttia ja vähennystä voisi saada enimmillään 2400 euroa
- Vähennystä haetaan itse verohallinnosta ja sitä voi hakea huomioitavaksi jo vuoden 2023 verokortilla
- Hyödyttää noin 252 000 kotitaloutta
Pienituloisille kotitalouksille sähkötuki
- Niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä
- Tukea maksetaan vakituisen asunnon sähkölaskujen perusteella
- Tukea voisi saada 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta 60% siten, että enimmäistuki kuukaudessa on 660 euroa. Koko lain voimassaoloajalta tuen enimmäismäärä on 2640 euroa.
- Tuki on saajalleen verovapaata, eikä sitä katsota tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa
- Tukea haetaan Kelasta
