Siirry pääsisältöön

SDP:n Karlsson ja Eskola: Porvoon sairaalan tulevaisuus turvattava

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd.) ja aluehallituksen varapuheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) vaativat nyt HUSilta aikalisää ja maan hallitukselta sekä ministeri Aki Lindéniltä toimia HUS:n taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi. HUS:n yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 3.10. keskustelemaan vuoden 2023 alijäämästä. Leikkauslistalla on Porvoon sairaalan yhteispäivystys ja traumapäivystyksen lopettaminen. Sama kohtalo olisi myös edessä Lohjan sairaalalla.

- Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on vain yksi sairaala, ja sen päivystys on alueen kaikille asukkaille erittäin tärkeä. Porvoon sairaalan yhteispäivystyksen lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä. Maan hallituksen on ryhdyttävä toimiin HUS alueen tilanteen ratkaisemiseksi tavalla, joka ei vaaranna itäisen Uudenmaan asukkaiden terveyttä, Karlsson sanoo.

Porvoon sairaala palvelee koko itäistä Uuttamaata, joka on noin 100 000 asukkaan alue. Tämän lisäksi Metropolialue laajenee jatkuvasti, ja on odotettavissa, että myös itäinen Uusimaa ja Porvoon alue kasvaa lähitulevaisuudessa.

- Sairaalan kehittäminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita, jonka myötä myös perusterveyden ja erikoisairaanhoidon palvelujen integrointimahdollisuudet paranisivat merkittävästi. Tämä vaatii kaikilta Itä-Uudenmaa hyvinvointialueen puolueilta yhteistä edunvalvontaa niin HUS yhtymän, kuin myös valtiovallan suuntaan, Eskola kommentoi.

Nykyisessä sairaalan kiinteistössä on merkittäviä peruskorjaustarpeita, jonka vuoksi voisi kokonaistaloudellisesti järkevämpää tehdä uusi nykyaikaisempi ja kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden näkökulmasta paremmin saavutettavissa oleva sairaala moottoritien varrelle. Mikäli sairaalan toimintoja ajetaan alas, tulee se vääjäämättä johtamaan alueen asukkaiden heikompaan palvelutasoon. Pahimmassa tapauksessa ihmisten henki ja terveys vaarantuu, Karlsson ja Eskola toteavat.







Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...