Muistisairaus koskettaa koko perhettä. Läheisen on usein vaikea huomata muistisairauden hidasta alkamista. Oireet voivat olla monenlaisia: käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, joillekin tulee hahmottamisvaikeuksia tai eksymisiä tutussa ympäristössä. Turhauttaa ja kiukuttaa, kun ote arjesta kirpoaa ja oma toimintakyky heikkenee.
Muistisairaus on yleisempää ikääntyneiden keskuudessa, mutta myös työikäiset voivat kärsiä etenevän muistisairauden mukana tuomista ongelmista. Työikäisten osalta muistisairautta ei aina osata epäillä, vaan se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan.
Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisille sairaus saattaa kuitenkin näkyä eri tavalla kuin ikääntyneille, kun esimerkiksi työelämässä oleminen vaikeutuu muuttuvan toimintakyvyn takia. Työssäkäyvän puolison on usein harkittava vaihtoehtoisia työjärjestelyjä, jos läheisen sairauteen liittyvä tuen tarve sitä vaatii. Työikäisellä saattaa myös olla lapsia, jotka ovat vielä riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Sosiaalinen ympyrä todennäköisesti kaventuu, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Muistisairaus koskettaa jo lähes miljoonaa suomalaista. On meidän kaikkien asia varmistaa, että Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta.
Tällä viikolla vietetään muistiviikkoa. Viikon teemana on tänä vuonna Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Sellaisia tekoja ovat päätöksenteossa muistiystävällisten kaupunkiympäristöjen ja palvelurakenteiden edistäminen. Voimme kaikki vähentää puheella ja teoilla muistisairauksiin liittyviä kielteisiä asenteita. Ihminen tulee aina kohdata ihmisenä. Lisäksi voimme ryhtyä muistikummiksi tai vapaaehtoiseksi. Tästä saat lisää tietoa paikalliselta muistiyhdistykseltä tai Muistiliitolta. Mikä on sinun muistiystävällinen tekosi?
Anette Karlsson
Muistisairaus on yleisempää ikääntyneiden keskuudessa, mutta myös työikäiset voivat kärsiä etenevän muistisairauden mukana tuomista ongelmista. Työikäisten osalta muistisairautta ei aina osata epäillä, vaan se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan.
Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisille sairaus saattaa kuitenkin näkyä eri tavalla kuin ikääntyneille, kun esimerkiksi työelämässä oleminen vaikeutuu muuttuvan toimintakyvyn takia. Työssäkäyvän puolison on usein harkittava vaihtoehtoisia työjärjestelyjä, jos läheisen sairauteen liittyvä tuen tarve sitä vaatii. Työikäisellä saattaa myös olla lapsia, jotka ovat vielä riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Sosiaalinen ympyrä todennäköisesti kaventuu, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Muistisairaus koskettaa jo lähes miljoonaa suomalaista. On meidän kaikkien asia varmistaa, että Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta.
Tällä viikolla vietetään muistiviikkoa. Viikon teemana on tänä vuonna Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Sellaisia tekoja ovat päätöksenteossa muistiystävällisten kaupunkiympäristöjen ja palvelurakenteiden edistäminen. Voimme kaikki vähentää puheella ja teoilla muistisairauksiin liittyviä kielteisiä asenteita. Ihminen tulee aina kohdata ihmisenä. Lisäksi voimme ryhtyä muistikummiksi tai vapaaehtoiseksi. Tästä saat lisää tietoa paikalliselta muistiyhdistykseltä tai Muistiliitolta. Mikä on sinun muistiystävällinen tekosi?
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 24.9.2022 Uusimaassa.
