Siirry pääsisältöön

Fullmäktigemotion: Borgå till en av ICANs kärvapenfria städer

Kärnvapen hotar hela mänsklighetens existens. Den destruktiva kraften av världens över 15 000 kärnspetsar räcker till för att göra jorden obeboelig många gånger om. Kärnvapen är inte medel för krigsföring utan medel för att utplåna. Bara en enda kärnsprängning i Europa kan utsträcka sina förstörande effekter över hela kontinenten, även för Finland och finländarna. Det är därför viktigt att vi på olika sätt får ett slut på årtionden med dödläge gällande kärnvapennedrustning.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) är en internationell koalition av civilsamhällesorganisationer vars syfte är att kärnvapen ska förbjudas. ICAN-kampanjen tilldelades Nobels fredspris 2017.

För cirka fem år sedan lyckades kampanjen påbörja en förhandlingsprocess i Förenta nationerna, som har lett till att FN:s konvention om kärnvapenförbud godkänts och öppnats för underteckning. De alliansfria EU-länderna Irland, Österrike, Cypern, Malta och Sverige deltog i förhandlingarna från första början. Det är mycket beklagligt att Finland inte var bland de här staterna. En finländsk underteckning och ratifikation skulle vara ett viktigt ställningstagande för en kärnvapenfri framtid. 84 % av finländarna är för att Finland ansluter sig till FN-avtalet, enligt en opinonsundersökning.

Även kommuner och städer har haft möjlighet att delta i detta fredsarbete och ansluta sig till ICAN:s kärnvapenfria städer och kommuner. I nätverket hittas nordiska kommuner så som Oslo, Lillehammer och Vega, samt en rad europeiska städer t.ex. Berlin, Paris och Barcelona. I initiativet ICAN Cities Appeal förväntas städerna och kommunerna stå emot kärnvapen och utforska åtgärder som främjar kärnvapennedrustning och en nationell signering av konventionen. Därtill vidta åtgärder för att säkerställa att förvaltade kommunala medel inte investeras i kärnvapenindustrin.

Med hänvisning till ovanstående och med anledning av att det är 75 år sedan Hiroshima och Nagasaki föreslår jag att Borgå ansluter sig till ICANs kärnvapenfria städer och jobbar för att stadens medel inte investeras i kärnvapenindustrin.

Anette Karlsson (sdp)


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...