Siirry pääsisältöön

Rätt till skolskjuts från två hem

Varje år skiljer sig föräldrarna till cirka 30 000 barn och unga. Vi talar alltså om tusentals barn vilkas föräldrar bor på olika adresser. I många fall bor barnet hos endera sin mamma eller pappa, men en del bor hos båda föräldrarna, varannan vecka hos den ena och varannan hos den andra föräldern. Enligt FN:s barnkonvention har alla barn rätt till sina föräldrar, både till sin mamma och sin pappa. Barnet har denna rätt oberoende om föräldrarna bor på samma adress eller inte.

Tyvärr uppfylls barnets rätt till båda föräldrarna inte alltid. Orsakerna är många, men speciellt oroväckande är det då det är samhället och lagstiftningen som är hindret. Ett exempel är frågan om skolskjuts. Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar för skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio år sedan beslutet fattades och det är skäl att ifrågasätta beslutet.

Världen har förändrats och samhället måste leva med tiden. Det är skäl att förnya lagstiftningen så att barn kan bo på två adresser och praxisen i kommunerna så, att alla barn som bor i två hem har rätt att få skolskjuts från sina båda hem. På det sättet kan vi stöda barnets rätt till sina föräldrar samt underlätta dessa familjers liv. Speciellt viktigt skulle detta vara för familjer med barn med funktionsnedsättningar. Ett barn som behöver kontinuerligt övervakning och hjälp behöver skjuts till skolan, även om skolvägen skulle vara kort. I allt beslutsfattande bör barnens rättigheter och bästa tas i beaktande - så också i denna fråga.

Anette Karlsson


Texten är publicerad 21.11.2017 i HBL.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...