Siirry pääsisältöön

Ta timeout i vårdreformen

Vårdreformen ser ut att bli regeringsperiodens mest kaotiska projekt. Centern, Samlingspartiet och De Blåa har igen kommit fram till en kompromisslösning i reformen kring valfriheten som flera sakkunniga ställer sig kritiska till.

Troligtvis kommer den nya valfrihetsmodellen också att få problem gällande grundlagen. Enligt den skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga vårdtjänster samt främja befolkningens hälsa. Den valfrihetsmodell som nu sänds på remissrunda äventyrar åtminstone i teorin joursjukhusens verksamhet. Ifall en för stor del av specialistläkarna övergår till privata hälsoföretag, så finns det inte tillräckligt med läkare som sköter om den livsviktiga jouren. Det finns också en risk att den specialiserade sjukvården centraliseras enbart till stora städer. Därtill finns det fler andra hotbilder med den nu föreslagna modellen, även om regeringen försökte rätta till en del av de problem som grundlagsutskottet påpekade om i somras.

Alla är eniga om att en vårdreform behövs, men den modell regeringen Sipilä nu för fram ökar privata företags möjligheter att göra vinst på människors hälsa, äventyrar vårdkedjan och jourverksamheten samt ökar hälsoskillnaderna. En sådan modell ska vi inte godkänna.

Finland ska inte upprepa de misstag som Alliansen gjorde i Sverige då de reformerade social- och hälsovården. Där har kostnaderna och hälsoskillnaderna ökat efter reformen. I ny forskning framkommer att åtta av tio svenskar vill minska privata vårdföretagens möjligheter att göra vinst på människornas hälsa. Nu jobbar den svenska socialdemokratiska regeringen med att rätta till problemen och värna mera om jämlikheten, få bukt med de ökade kostnaderna och få vårdkedjorna mera sammanhållna. Dessa tre målsättningar bör också Finland prioritera i vårdreformen. Nu bör regeringen Sipilä lyssna på sakkunniga och ta en timeout i landskaps- och vårdreformen.

Anette Karlsson


Texten är publicerad 3.11.2017 i HBL.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...