Siirry pääsisältöön

Sisäilmaongelmista miljoonien investointeihin

Porvoon kaupunginjohtaja julkaisi reilu viikko sitten talousarvioesityksensä. Luvassa on miljoonien investoinnit, lisää velkaa ja maltillinen veronkorotus. Sisäilmaongelmat ovat vaivanneet kaupungin kouluja ja päiväkoteja jo pitkään. Viimeisten viiden vuoden aikana 12 koulua ja päiväkotia on ollut väistötiloissa. Osa oppilaista joutuu viettämään koko alakouluaikansa parakeissa.

Korjauksia on tehty siellä sun täällä, mutta valitettavan usein ongelmat palaavat muutaman vuoden sisällä. Miljoonia on mennyt kankkulan kaivoon. Jos rakennus on sairastuttava, silloin joku on tehnyt virheen suunnittelussa, rakennusvaiheessa, ylläpidossa tai käytössä. Sormien osoittelu ei auta tässä vaiheessa, mutta tehdyistä virheistä on opittava.

Keväällä toimitilajohto ilmoitti, että Porvoo kehittää rakennusten korjaus- ja uudisrakentamisen valvontaan liittyviä menetelmiä. Jatkossa vaaditaan muun muassa, että julkisivu- ja kattotyöt tehdään kosteudelta suojaavan hupun alla. Nämä ovat askelia oikeaan suuntaan. Kaupunginjohtaja esittää, että kolmas työmaavalvoja palkataan. Tarvitsemme myös selkeän seurantajärjestelmän, jonka avulla varmistamme, että uudis- ja korjauskohteissa ei ilmene parin vuoden sisällä ongelmia. Virheisiin ei ole varaa.

Sisäilmaongelmien aiheuttajia on erittäin paljon. Home on niistä tunnetuin, mutta kosteus ei ole ainoa ongelma. Esimerkiksi pöly, puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman kuivuus vaikuttavat paljon. Kaupunkimme kiinteistöjen kunnossapidosta ei ole pidetty asianmukaista huolta. Keväällä ilmeni muun muassa että monen koulun ilmastointijärjestelmä oli jätetty huoltamatta. Tilannetta on sittemmin pyritty korjaamaan.

Porvoon massiiviseen sisäilmaongelmaan tartutaan nyt kovilla otteilla. Uusia päiväkoteja ja kouluja rakennetaan. Lisäksi koulujen peruskorjauksiin varataan yli 15 miljoonaa euroa. Marraskuussa hyväksyttävä talousarvio viitoittaa tietä, mutta lisäinvestointeja todennäköisesti tarvitaan, kun päätökset tulevaisuuden sivistysverkosta tehdään tulevana keväänä. Lasten unelmien Porvoo ei ole valmis - työ tavoitteen saavuttamiseksi jatkuu.

Anette Karlsson


Kolumni on julkaistu 28.10.2017 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...